Vuoden synkin juhla

Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan joulu joutui jo rintoihinkin. Ja kuuset ne kirkkaasti luo loistoaan jo pirtteihin pienoisihin. Mut ylhäällä orressa vielä on vain se häkki mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi, murheita muistaa ken vois laulajan! Miss' sypressit tuoksuu nyt talvellakin, istun oksalla uljaimman puun, miss' siintääpi veet, viini on vaahtovin ja sää aina kuin toukokuun. Ja Etnanpa kaukaa mä kauniina nään, ah' tää kaikki hurmaa ja huumaapi pään, ja laulelmat lempeesti lehdoissa soi, sen runsaammat riemut ken kertoilla voi! Sä tähdistä kirkkain, nyt loisteesi luo sinne Suomeeni kaukaisehen! Ja sitten kun sammuu sun tuikkeesi tuo, sä siunaa se maa muistojen! Sen vertaista toista en mistään ma saa, on armain ja kallein mull' ain' Suomenmaa! Ja kiitosta sen laulu soi Sylvian ja soi aina lauluista sointuisimman.

Submitted by Immortal — Apr 26, 2025

Talvi se viimein perille löysi, tallaamaan tuttuja tienoita kai Talvi se viimein perille löysi, latomaan keloja poikittain Pihalla ulvoo se hyisin viima, nurkissa väljissä huhuilee hornan tuuli kuin jäinen kiira, hellasta tuletkin peittelee kuitenkin katosta roikkumaan pantu pois vaijan taitama himmeli on Talvi viimein perille taisi tuomaan juhlan talohon Miehen mittainen kinos jo peittää, seiniin puisiin nojailee Miehen pikkuisen syrjään heittää, hirsiä harmait' kun syleilee Hankia moisia nähty ei olla seuduilla näil vuoskymmeniin hanget moiset suosiolla omaan rauhaansa jätettiin vaan keskellä nietosten yksinään lyhde laitettu linnuille on Nyt hanget korkeat suosiolla talon rauhaa suojelee

Submitted by Celtic Frost — Apr 26, 2025

Kynttilöistä lähtee hehku, valo lämmin, havun tuoksuinen Mut tuoksu tulee kauempaa, leijuu takaa toisten ovien Ja hämärtyvä aattoilta mieleen palauttaa kuinka kirkkaammin nuo toisten liekit kajastaa Pimeässä talossa nyt istun ensi kerran yksinään Ilakointi jäänyt on, ei piiri pieni pyöri ympyrää Ja missä itse kuusipuu on, johon nyt taas sais kas, valkoisia enkeleitä oksiin ripustais kas, valkoisia enkeleitä oksiin ripustais Lämmitä ei laatikot, ei rusinatkaan luumukiisselin Riisipuuron jäätyneen nyt verannalta sisään kiikutin Ja kurkkuun jäänyt mantelikin viimein irtoaa vaik parempi kun pysytellyt ois vaan paikallaan ja kurkkuun jäänyt mantelikin viimein irtoaa vaik parempi kun pysytellyt ois vaan paikallaan

Submitted by Immortal — Apr 26, 2025

lumi on jo peittänyt kukat laaksosessa järven aalto jäätynyt talvipakkasessa varpunen pienoinen syönyt kesäeinehen järven aalto jäätynyt talvipakkasessa pienen pirtin portailla oli tyttökulta tule varpu riemulla, ota siemen multa joulu on, koditon varpuseni onneton tule tänne riemulla, ota siemen multa tytön luo nyt riemuiten lensi varpukulta kiitollisna siemenen otan kyllä sulta palkita jumala tahtoo kerran sinua kiitollisna siemenen otan kyllä sulta enpä ole lapseni lintu tästä maasta olen pieni veljesi, tulin taivahasta siemenen pienoisen, jonka annoit köyhälle pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta siemenen pienoisen, jonka annoit köyhälle pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta

Submitted by Iron_Wraith — Apr 26, 2025

Haljennut on lasi ilmapuntarin rauennut on liike kaappikellon heilurin tenho talvisen taivaan ja pauke palavan pakkasen on maalannut ikkunaan kasvot lapsosen Kuurasta katsoo pienoinen pää Huurteesta tuijottamaan käy Silmät uniset, väriset jään Hiipumaan käy liekki öljylyhdyn sydämen liikkumaan saa veto verhot eessä ruutujen kauan kulunut aikaa, vaan vaivu ei unholaan verhotkaan eivät saa piiloon kasvoja ikkunan Kuurasta katsoo pienoinen pää Huurteesta tuijottamaan käy Silmät uniset, väriset jään

Submitted by Morgoth — Apr 26, 2025

Kuusen alla leikit pienten pellavapäiden nyt on Maijat, Heikit lahjansa avanneet vaan on perheen pää, isä mietteissään mitä pohtii, puntaroi, tienneekö tuota itsekään Takin päälleen laittaa, "Kauaa viivy en" tuisku ei matkaa haittaa, perille saapuen on hiljaista pihassa, ei näy jälkiä lumessa lahjan laskee, asettaa keskelle lumista verantaa Vaan yksinään jää lahja kuistille seisomaan ei aukene ulko-ovi sovintoa solmimaan ja mielipaha karvas jää rintaa kalvamaan sen ken ois voinut tietää, että jälleen viettää saa - juhlaa katkeraa

Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 26, 2025

maan korvessa kulkevi lapsosen tie hänt' ihana enkeli kotihin vie niin pitkä on matka, ei kotia näy vaan ihana enkeli vierellä käy vaan ihana enkeli vierellä käy on pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie oi pianhan se lapsonen langeta vois' jos ei käsi enkelin kädessä ois' jos ei käsi enkelin kädessä ois' ja siltikin mustia verkkoja vaan on laajalle laskenut korpehen maan niin pianhan niihinkin tarttua vois' jos ei käsi enkelin kädessä ois' jos ei käsi enkelin kädessä ois' maan korvessa kulkevi lapsosen tie hänt' ihana enkeli kotihin vie oi laps' ethän koskaan ottaakaan vois' sä kättäsi enkelin kädestä pois sä kättäsi enkelin kädestä pois

Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025

Pöytä on valmis ja tunnelma sen hiljalleen täyttää talon lämpöisen herkut tuoksuvat, luoksensa kutsuvat taas Pöytään saapuvat ajallaan paikoilleen alas istumaan mut yhtä tuolia ei kukaan huolia saata Hymyä yhtä on kaikkien suut paistista jäljellä kiiltävät luut vaan yhtä aihetta ei kukaan mainita uskalla Eines saatu on päätökseen jo alkavat siirtyä eteiseen juhla vietetty, kunnia säilötty on Muori vanha vaan kiikustaan lapsiaan katsoo viel uudestaan mielessään itkien, häveten silmänsä sulkee Kun lapset ovat matkassa maallisen ja unohtuneet teot isien ja vaik kuinka yrittää suojata taloaan niin häpeän lyhty luo himmeää valoaan kyyneleet unholaan jääneet sulamaan saa

Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025

Kun mielessäni kuljen muiston hämärään, niin toiveistani parhaat rauenneiksi nään. Sain nuoruudelta siivet kerran minäkin ja pilvilinnan jonne lentäisin. Pois siivistäni aika puhtauden vei, ja pilvilinna koskaan valmistunut ei. Ei nuoruus yötä tunne, päivä aina on, mut vuodet jättää taakseen auringon. Niin paljon toivotaan, niin paljon haaveillaan, jää liekistämme kerran tuhkaa vaan. Ei pilvilinnaa koskaan luoda kestävää. Ken tämän tietää, kaiken ymmärtää. Nyt mielessäni kuljen muiston hämärään, ja toiveistani parhaat rauenneiksi nään. Mä ymmärtäen katson nyt jo taaksepäin ja itselleni lausun: "Olkoon näin"

Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 26, 2025

No lyrics have been submitted for this track yet.