Surut pois ja kukka rintaan

Hohto tuo yhdeksän auringon, kun kengät on lakerinahkaa kiinni napitan paidan lumivalkoisen Kun prässit sirkkelin terinä soi, ei ryntäillä päätä ei pahkaa avulla kiiltävän vahan hiukseni muotoilen Peilissä seisojaa tuijotan ja suoristan liitua, raitaa jostain laskee kämmen kylmä olallein Tiedän seurassa tässäpä ei, ei kuljeta polkua kaitaa Litteän hopean kaivan povesta huulillein Yleisön seassa ystävät nään, ystävät todellakin Hymyilevät seinät salin karmiinin Parrasvalojen loisteeseen jään, keiloihin liekehtiviin Liekit kyllä liittyy illan ihmisiin Taivaan sinisen sävelet soi, toisille lohtua kantaa minä nuotin avaan jälleen punaisen Ja yleisön seassa ystävät nään, ystävät todellakin Hymyilevät seinät salin karmiinin Parrasvalojen loisteeseen jään, keiloihin liekehtiviin Liekit kyllä liittyy illan ihmisiin Orkesteri lähtömerkin antaa Alkusoitto on tutun kuuloinen Nuottiteline valettu painavaan rautaan Minä tiedän kelle kumartaa...

Submitted by Lake of Tears — Apr 26, 2025

Eihän huolehdita tulevaa, eihän huolestuta kun taas aamu nousee Menneessä riittää purtavaa, keltaiset lehdet ympyrän kun sulkee Syys päiväkirjaani kirjoittaa, kaunolla kirjaa ja viivaa alle Paikkansa välimerkit saa, paikoilleen sydänalasimen alle - paikkansa alasimelle Mikä minua tukistaa, kuka niskavillojani kehrää Rottingin suoristaa päin kesän kulottamaa selkää Epäilevän Tuomaan herättää, Jaakko kun kiviänsä jälleen heittää Virsi on tuttu ennestään, vain paksummat vuosirenkaat vanhat peittää - paksummat vanhat peittää Mikä minua tukistaa, kuka niskavillojani kehrää Rottingin suoristaa selkääni punottavaan, pakottavaan, kelloista kosteaan Mikä minua tukistaa, kuka niskavillojani kehrää Rottingin suoristaa päin kesän kulottamaa selkää Miksikö tätä pelkään Mikä minua tukistaa, kuka niskavillojani kehrää Rottingin suoristaa selkääni punottavaan, pakottavaan, kelloista kosteaan

Submitted by Finntroll — Apr 26, 2025

Taisin olla kuuden kun isä kerran kysyi "Poika, juotko jo viinaa?" Aivan, kuuden vanha olin silloin kyllä kun isä kysyi "Poika, juotko jo viinaa?" Ja mitä silloin pystyy vastaan sanomaan, kun kysyjä on mies joka kaiken opettaa Niin katson kuinka lasittunein silmin tuijottaa ja tivaa "Juotko jo viinaa?" Kun piilosilla ollaan isä laskee sovinnolla sataan kuuluvaan ääneen Kun piilosilla ollaan isä laskee sovinnolla sataan kuuluvaan ääneen Vaan kun päästynä on kahteen tuhanteen on silloin syytä pienten poikain mennä vuoteeseen Niin katson verhon takaa kuinka isä pöydän päällä makaa kuuluvaan ääneen Kun äiti lähti, tuumattiin "Kyllähän me miehet pärjätään" kun äiti lähti pois Kaurapuuron päällä silmä voinen kiiltää jaksaa ainoastaan hetkisen aikaa Kaurapuuron päällä silmä voinen kiiltää jaksaa ainoastaan hetkisen aikaa Vaan tänä aamuna ei silmä pääse sulamaan ovat enkelit ne vieneet isän yöllä mukanaan Niin kertoo kiltti setä sairaalasta, istuu viereen ainoastaan hetkeksi aikaa

Submitted by johnmansley — Apr 26, 2025

Kertovat tasaista tarinaa jota pääse ei pienimmät tikkana kuulemaan Pahan suopa on osassa sankarin Ystävyys lukittuna on vankina kellariin Täällä ei sana kuulu, eikä se tehoa ei ole rautasoljistakaan apua Heti konin leikkinsä kun alkaa, kumpupilven takaa kurjat kurjet esiin kaartaa Kun pöytään tullaan hattu on pois eikä kukaan ruoalla leiki, ei taituroi Tämä leipä vaan viljasta leivotaan jota hyvä ei ole kylvänyt sarkaakaan Ei sana kuulu, eikä se tehoa ei ole aasin korvistakaan apua Heti konin leikkinsä kun alkaa, kumpupilven takaa kurjat kurjet esiin kaartaa On miestä viety ja miestä on tuotu, vaan toisia miehiä raahattu on leveään syöty ja pitkään juotu, ei luita kuivia kaluttu Sitä en minä sano, kyllä apua on tuosta aurasta lumisina talvina mutta öiseen aikaan huoneeseen tuo omatunto parillisen teräviä sarvia Ei sana kuulu, eikä se tehoa ei ole rautasoljistakaan apua Kaita polku auran myötä levenee nouseva pöly sinisilmiä kirvelee Heti konin leikkinsä kun alkaa, kumpupilven takaa kurjat kurjet esiin kaartaa

Submitted by Corpse Grinder — Apr 26, 2025

Puuvanhus omeniaan kantaa Silkkilehdet hennot suojanaan Yölliset viitoissaan ovat Saaneet piiloistaan pois Taakse orapihlajaisen seinän vaanimaa Katkeruuden viitta kuulaat peittää Valkeatkin mukaan sullotaan Saalis toiveen ylittää Vaan on aika hyvittää Teot pimeässä tehdyt Minä muistan kaiken sen nyt, kun Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi Vakka täysi ja kaksi puolillaan Katumuksen puulle alas lasketaan Vähin äänin katoaa vain heinäniityn lakoaa Enää luvatta ei lainaa Minä pääni muistan painaa, kun Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme Lauloivat aamulinnut Ja me tunsimme itsemme huonoiksi ihmisiksi

Submitted by Corpse Defiler — Apr 26, 2025

Pappeja kyytiin ja suntiot vuoroansa odottaa mikähän olla mahtaa kun kirkon miehet joukolla jonottaa Samalla tuhdolla istutaan piispa ja minä Tähän veneeseen nousemaan päästiin viimeisinä Oli vedessä suolaa, suolaa tai vaikka makua sokerin kyllä kirkon verkot nostaa, nostaa siinä miehen kun liperin Samalla tuhdolla istutaan piispa ja minä Tähän veneeseen nousemaan päästiin viimeisinä "Nyt, Herra, armos suojaan" yli selän virsi kajahtaa Laululla lohdun tuomaan saavat hengenmiehet hetkeen vaikeaan - Apostolit opettaa Kohdalla ollaan, jossa rovasti pinnan alle painautui nähdä ehti Raatteen, Kollaan, vaan viimein Ahdin syliin hautautui, Ahdin syliin hautautui Ei sielu vaan myös ruumis lepoansa kaipaa!

Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025

Valoa ei varjossa näy, iloa ei surusta jää pois lähdettyäs aurinko sammui Kylmä ja kuollut nyt on maa, viluisen tunnun tuuli saa Varjona käy – varjojen yöhön Sydäntä et antanutkaan, valheellisen sanasi vaan niin minulta veit valoni kaiken Särön sai kello kohtalon, nyt ääni sen on soinnuton Varjona käy – varjojen yöhön Sydäntä et antanutkaan, valheellisen sanasi vaan niin minulta veit valoni kaiken Särön sai kello kohtalon, nyt ääni sen on soinnuton Varjona käy – varjojen yöhön

Submitted by SerpentEve — Nov 09, 2025

Instrumentaali

Submitted by NecroLord — Feb 06, 2026