II - Toinen Tuleminen
On virrat loputtomat, juosseet kuiviin solassa luojan Horros kutsuu, kumoan lasista vedet ikuisuuden Tulesta enteet nousee, henget iäti levänneet Elkeet, tuhkaan piirtää Aaveet, luotani poistuu Kasvot, surumielen ilmeet Valtaa, mieleeni aatteet juurtuu Harhaopit viisaamman Kuule kutsut roihumielen Tunne katse sydänyöstä Kuule henget tulesta Sateen kaste lehdistössä Ruoki hiiltä entisestään Löydä viha hirmujen hengen Täytä vihalla iskusi Tao hiilillä taikariipus, lumottu henkien nimeen Käytä lämpöä roihumielen, yhdy sanaan manausten Sydessä, kytee taiat muinaismuistojen Rohtokeitot, paikkaan saattaa Aamu koittaa, on aika paeta jaloista uuden päivän Taakse jättää vanhan, edessä tuhannen talven salat Hiekoilla ajan matkaa riipuksella iättömyyden Loputtomana elää nyt iästä ikuisuuteen Tulen tanssi pimeässä Aina aamun sarastukseen Kyltymätön liekin jano Nielee alleen järjen Raivolla taottu riipus Roihumielen tulella Aamuntunneilla taival alkaa Matka ikuisen elämän
Submitted by Warbringer — Apr 26, 2025
Kutsun pedon hautakamion Yössä hymnit soivat syteen Luen riimut pergamentin Loitsut lausun pimeydelle Lyön seipään sydämeeni Uhraan elämäni aatteelleni Kaivan kyyneltä kunniatta Verta syljen syyttömälle Inspiraation viisaammalta Kuun valon heijastamana Nouse ylös levostasi Nouse ylös ja valtaa sieluni Nouse Luen sanat mustan kirjan Punokset kuolleen tutkijan Ajan saatossa huomaa onko Tarinat kirjassa kuolleiden toden Vietän hetken lumossa veren Siirrän sieluni kadotukseen Ikuiseen tuskan pyörteeseen Tartun veitseen Uhraan itseni Vie sieluni
Submitted by Infernal Flame — Apr 26, 2025
Olen eksyneenä kaupunkiin, iäti hyljättyyn konstruktiin Olen eksyneenä, heidän poluilleen kaupunkiin kuolleiden Nyt uskon sen, kalman viisaudet menneiden Kastaa joukkoonsa kirousten, nyt kuulun heihin ikuisesti Viestit kaiverrusten, sanat koukeroiset Kirjaimet ovat väärinpäin Kieli kuolleen, tulkkia kaipaa Tartun hetkeen ja ratkon sen Ryhdyn toimeen etsin vastaukset Aikakaudet ulovilla Polttaen vuodet hetkessä Kansan kuolleen retkillä Sivut heiveroiset, kannet murtuneet Surunhuuto alta kryptiikan Tunnen sanat, lausun lauseet Tahdon löytää vastaukset En kaipaa lepoon, ei sielun janolla Ole rajaa Rauha koittaa heille, vastaloitsun lukeneille Jäähyväiset, hyvästit, viimeiset sanat kuolleiden
Submitted by Immortal — Apr 26, 2025
Palaat tyköni taas Älä karkaa, vaan luokseni jää Ääntä kohden laukkaan Antaudun suuremman voimaan Syvennyn tähän maailmaan Mustien verkkojen kutomaan Ja verhon takaa löytyy maailma todellinen Matkaan seassa värien, mukana harmaiden jokien Antaudun pauhun valtaan totuus katoaa Avaan silmäni huutaen, löydä polku tähtien Missä olet Vie minut Tuo pelastus Kuolema Reitti kuolevaisen, taakse tähtivaivaan käy Takaa rakenteiden, löytyi vastaus tulevaan Näky sokaisee, äänet saleissaan kaikuu Soittaa sinfoniaa, jumalilleen Esirippu väistyy alkaa näytös kuvien Sidottuna seittiin, poluille mustien näkyjen Katson lävitse peitteen Totuus on lähempänä taas Mieleeni saa, tummanpuhuvaa Olen aalloilla Tiellä henkisyyden Siellä Tunnen aisteillani Ajan ankean Saako rauhaa pyytää Voiko valolle vannoa turhaan Tarttuakko syntiin, taisteluun hyvän tai pahan Merkityksetön, rakoileva Peloton aatteiltaan, rohkaistuu Pyyhkiytyy, ajan nuoraltaan Poistaa itsensä, historiaan
Submitted by Grave666 — Apr 26, 2025
Oletko koskaan miettinyt Mikä odottaa tuollapuolen Voisin sinulle taata, et ole sitä arvannut Kerron tarinan teille, uskon aikaisen Kuvitukset herran, mielipuolisen Vaikka ajatukset ovat kauan kaikonneet Raajat kohmettuneet, alle ajan unohtuneet Silti säilyy henki, vaeltaen kaukana välissä Juurtuneena paikkaan henkimaailman rajoilla Vaeltaa mukanamme, tahtoo meitä koskettaa Jättää kaiken taakse, se täytyy unohtaa Poistuessaan täältä saa rauhan aatteilleen Lasipalatsissa, viettää levossa vuotensa Kultareunuksin, päivänvalossa maailma hohkaa Niityt täydelliset, suvituulen kosketus Hurmiossa aina, mieli lepää maisemissa Äärettömän kaunis.. Siis tapa itsesi
Submitted by MetalElf — Apr 26, 2025
Tulen katseesta, minä kuulen käskyni Paha minut kastaa, alkaa tieni synkkä sydänyöstä Routa maasta nousee, merkki käskee tarttumaan Terään uhrauksien, tehköön merkit, symbolit vainajaan Yön herra, yön isä Kuule kutsuni Korpin hetki koittaa, pue ylle kaapusi Tuulen vire, tuulen pyörre Kanna kutsu kaukaa Kuun kierto näyttää, on aika tullut palvojalle Valo soihtujen, piirtää hahmot pimeään Nyt on nousseet ylös, vahvuus kohmeessa vainajan Ylös hautahaamu, anna neuvosi Meidät siunaa tämä, ruma olento tuoltapuolen Marssikaa, marssikaa Läpi metsätien Lepo teidät tappaa, vain varjo suojan antaa Tuulenpyörre, myrskytyyli Kanna loitsuni Estä aamukaste, suo hetki turmiolle Alla tähtitaivaan Käy kehotus rukoukseen Valontuojan neuvot, tuoden turmion hänen seuraajilleen Pahan siunaamana, suuret joukkoni vahvistan Korpin hetki näyttää, on voitto taattu kuolemalle Marssikaa Etsin kunnniaa Olen vuoren rotkolla Mustan sieluni soinnut Kaikuu solassa sanat, saatanalle Taikaliuoksella, hauraan mieleni puhdistan Tuulen siivillä viestit, minä huudan sanat saatanalle
Submitted by The Void — Apr 26, 2025
Yltä jäinen maa, marrastuuli puhaltaa Hyytää sielumme, kylmä valtaa niittymme Näky jylhäinen, kätkee salat muinaisen Revontulissa, uinuu magia pohjoisen Aavaa, viherloisto taivaan Tähti vuorelta, vaipuu syteen usvansa Löytää sisimmästään, toivon paremmasta Sammuttaen hiilen, hirveyden Hänen katseestaan, valo menneen tuijottaa Ei tiedossaan, hänen paikkaansa taivaalla Kantaa mukanaan merkityksen, meitä suuremman Siispä vannon yli vuorten ja tähtitaivaan taa Yllä kylmän maan, loisto meidät jälleen kastaa Tähti vuorilta, taas yössä loistaa kirkkaana Ikiloisteessa, kylpee näkymä pohjoisen Yllä kylmän maan Heijastaa
Submitted by SerpentEve — Apr 26, 2025