Ikiuneen...

Saattoväki mustissansa laahustaa. Kukkavihot, seppeleet on mukanaan. Muistovärssyt esitetään, itkuvirret veisataan. Petollinen raatomieli pyhään maahan siunataan. Kiroan nimesi! Pyhimyksen viittaan sinut sanoin kiedotaan. Palvottuna sankarina maahan lasketaan. Heikot sortuu elon tiellä, kaatuu vahvinkin. Viimein tarttui koura Kuolon, vieden sinutkin! Kuuteen jalkaan, alle mullan sinut tänään peittelen. Lapiooni tartun, soraa arkkus päälle heittelen. Petoksesi, teot väärät…Ne saat viedä mukaasi. Työni loppuun saatan, lähden katsomatta taakseni. Rituaalit suoritetaan, poistutaan. Tekojasi, puheitasi, tänään kerrataan. Puolen vuoden päästä sinua ei kukaan muistele. Vain nimi hautakivessäsi käynnistäsi todiste… Kuuteen jalkaan, alle mullan sinut tänään peittelen. Lapiooni tartun, soraa arkkus päälle heittelen. Petoksesi, teot väärät…Ne saat viedä mukaasi. työni loppuun saatan, lähden katsomatta taakseni.

Submitted by Grave666 — Apr 25, 2025

KIPUA KÄRSINYT VAELTAJA ISKUJA KESTÄNYT HILJAA HUOKAA TOIVOSTAAN LUOPUNUT VAIN ODOTTAA KYYTIÄÄN VIIMEISTÄ MANALAAN TIETÄÄ SAI PÄIVIEN PIAN PÄÄTTYVÄN KIROSI IRONIAA ELÄMÄN ENÄÄ VAIN ODOTTAA VOI TUSKISSAAN HENKÄYSTÄ VIIMEISTÄ KORISEVAA ON ELON POLKU KIVINEN…SEN TAHTOO UNOHTAA KUNNES MUSTAAN IKIUNEEN, SE HÄNET KULJETTAA IKKUNASTAAN NÄKI MAAN LUMISEN NIIN ALOITTI PÄIVÄNSÄ VIIMEISEN OMAISET PAIKALLE PIAN KUTSUTTIIN LÄÄKITYS VIIMEINEN ANNETTIIN ON ELON POLKU KIVINEN…SEN TAHTOO UNOHTAA KUNNES MUSTAAN IKIUNEEN SE HÄNET KULJETTAA KUN LÄHDÖN AIKA KOITTAA, VIELÄ KÄTTÄ PURISTAA TIETÄÄ, HÄNTÄ VIELÄ PITKÄÄN TULLAAN TÄÄLLÄ MUISTAMAAN

Submitted by Corpse Grinder — Apr 25, 2025

peili sielun taas näytä kasvosi vastuu teoista on sinulla (ei minulla) ilman toivoa paluusta kiven kannat kuin orja taakkaansa lyönnit tuntuvat vielä iskut armotta osuivat katumuksen jälkeenkin muistot kostoa vaativat (ch.) se meitä jälleen hallitsee repii ja unta turmelee huuto kaikuu (kaaos maa!) juurtuu jalat rupiset maatuu polvet veriset huuto kaikuu (kaaos maa!) en koskaan sano mitä tarkoitin en vaikka päättyy päivät kaaos maan katsot vierestä kärsien suruvirne naamaasi koristaa pyyhin pois sen ja nukahdat... varjo kalman laskeutuu sama virne siirtyy kasvoilleni elotonta ruumistasi katselen ja ihailen (ch.) se meitä jälleen hallitsee repii ja unta turmelee huuto kaikuu (kaaos maa!) juurtuu jalat rupiset maatuu polvet veriset huuto kaikuu (kaaos maa!) (solo) (ch.x2)

Submitted by Celtic Frost — Apr 25, 2025