Ruoska
Album • 2008
Saarnaaja niskassaan sianharjaa Ihmistä vie kuin teuraskarjaa Se vauhkona epätahdissa huohottaa Kun huorien herra antaa ja ottaa Mene pois Mene pois Katson silmiin mustan kyyn Jäisenkylmään katseeseen Katson siihen niin saan syyn Syöksyyn kuilun tyhjyyteen Näen ihmisen Sietäköön luoja kättensä työt Kun kourissa päättymättömän yön Vain varjoja joista ruumiita lankeaa Ja ryömien jatkaa matkaansa ankeaa Mene pois Mene pois Katson silmiin mustan kyyn Jäisenkylmään katseeseen Katson siihen niin saan syyn Syöksyyn kuilun tyhjyyteen Kauna pahan nostattaa tanssimaan huulilta huuliin Vakka täynnä valheen tuhkaa porttikielto taivaaseen Kauna pahan nostattaa kulkemaan korvasta korvaan Vakka täynnä valheen tuhkaa porttikielto taivaaseen Katson silmiin mustan kyyn Jäisenkylmään katseeseen Näen ihmisen Katson siihen niin saan syyn Syöksyyn kuilun tyhjyyteen Näen ihmisen Näen ihmisen Näen ihmisen
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Selkänahka paljastettu Kuka siihen kajosikaan? Pisti piiskan tanssimaan Verenjuovat piirsi sormillaan Mistä sutta ihmiselle Ihmisestä ei koskaan Ruokkinutta kättä kalvaa Koira koiranvihan saa Ja lihaa vasten lihaa vasten lihaa Kuka huutaa rakkautta Tai rauhaa, huutaa sutta Lihaa vasten lihaa vasten lihaa Viattomuus on vihaa Rakkaus on lihaa Kenen kahleita koira tempoo Sen kurkkuun käykööt hampaat Kenen kuuta laumat palvoo Sen lauluja koirat ulvoo Sieluista saunassa piestään Synti korpinsiiven musta Saa perkeleet viemärissään Nieltäväksi tervankusta Ja lihaa vasten lihaa vasten lihaa Kuka huutaa rakkautta Tai rauhaa, huutaa sutta Lihaa vasten lihaa vasten lihaa Viattomuus on vihaa Rakkaus on lihaa Ja lihaa vasten lihaa vasten lihaa Kuka huutaa rakkautta Tai rauhaa, huutaa sutta Lihaa vasten lihaa vasten lihaa Viattomuus on vihaa Rakkaus on lihaa Lihaa vasten lihaa vasten lihaa Kuka huutaa rakkautta Tai rauhaa, huutaa sutta Lihaa vasten lihaa vasten lihaa Viattomuus on vihaa Rakkaus on lihaa
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Kun rakkaudesta toiseen kuollaan ja synnytään On matka raskaampi kuin raskasta vettä hengittää En kestä läheisyyttä, en siedä ikävää Oon tunnoton ja kylmä, ei sanas kerro mitään Ne tuuli vieköön taivaan ääriin Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa Pelkäät yksinäisyyttä, minä että vierees jään Kavahdan kosketusta, jos et irti päästäisikään Kuuletko soiton, kuulet väärin Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa Koskaan ei kellot meille soi Koskaan et niitä kuulla voi Et kirkossa aamenta, sydämein jäässä Vain kuolema ovea kolkuttaa
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Sinä olet minun ja sinä olet ainut Herään painajaiseen, päälleni kun painut Ihollasi tuoksu, tuoksua on tiilen Rakkautesi mitta muurin korkeuden Minut telkesit pimeyteen Enkä pääse täältä pois vapauteen Minä olen sinun Sinä olet minun vankilani Minä olen sinun Sinä olet minun vankilani Minä olen sinun Sinä olet minun Minä olen sidottu hulluuden kahlein (Kivestä seinät, kaiken se kestää) Suudeltu huulin kostein ja karhein (Kivestä seinät, kaiken se kestää) Sinulta sain jokaisen ruumiini vamman (Kivestä seinät, kaiken se kestää) Mykän teit ja kuuron, sokean ja ramman (Kivestä seinät, kaiken se kestää) Minut telkesit pimeyteen Enkä pääse täältä pois vapauteen Minä olen sinun Sinä olet minun vankilani Minä olen sinun Sinä olet minun vankilani Minä olen sinun Sinä olet minun vankilani Minä olen sinun Sinä olet minun Minä olen sinun Sinä olet minun Minä olen sinun Sinä olet minun
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Ruoska - Valtaa, Väkivaltaa ---- Portti auki, näytös alkaa Siitä käymme yhtäjalkaa Katsomaan reunalta alas pohjaan Hornankaivon Jos joku liikkuu, liike hiipuu Ja huulet huutoihin halvaantuu Pian saamme oppia tuntemaan pedon raivon Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Perääntykää Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Peto elää Äidit vaihtuu hirviöihin Kosketukset veritöihin Ainut mikä kukkii, ei mikään muu Vain hirsipuu Kuolemaamme yhtäjalkaa Kun järki loppuu, taivas alkaa Kaiken yllä kuin vanhus raahautuu musta kuu Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Perääntykää Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Peto elää Maan päällä paimentaa paimenet sauvoillaan Soikeita marssimaan kohti riehuvaa merta Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Perääntykää Valtaa, väkivaltaa Väkivaltaa Peto elää Maan päällä paimentaa paimenet sauvoillaan Soikeita marssimaan kohti riehuvaa merta Taivaassa soitellaan, enkelit harpuillaan Luojan kunniaa sormet tihkuen verta
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Pakkomielle, pakko miellyttää Pakko totella jokaista käskijää Pakko niellä, pakko kantaa Pakko voittaa ja periksi antaa Pakko palvoa ketä väheksyy Pakko seurata vaikka eksyy Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan Ruumis sielun pakkopaita Pakkorakoon juuttuneena Raudasta pakotettu Sitä hauraammaksi muuttuneena Sinne missä ihminen tehtiin Liha kivestä veistettiin Raudan alle alistettu Pakotettu takaisin helvettiin Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan "Sillä sinun on voima ja valtakunta Minun osani painajaisunta Jossa rienaajapastori verellä kastaa Riivatun porton parkuvaa lasta Rannasta rantaan lipuu se lautta Virrassa kuolemantautien kautta Kuolema elää ja elämä puuttuu Elämän viini kuseksi muuttuu" Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan Unesta toiseen uneen Painajaisesta painajaiseen Kärsimyksestä kärsimykseen Kuolemasta kuolemaan
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Piestyinä, alastonna seisoo lauma syntisten Ahdettuina vuotavaan laivaan Pysähdyn katsomaan, mutta mitään voi nähdä en Kun tuhkapilvet peittää taivaan Niin sinne, missä valhe raudat virittää Ja missä valhe verkkoihinsa pyydystää Jään kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Sivuun tieltä taivaaseen Enkä sinne kaipaa Kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Joutuneet saa osakseen Porttikiellon taivaaseen Pimeyteen missä kaikki sanat ilman pysähtyy On viety toivo viimeinenkin Niin kylmään, että täällä sielu kiteiksi jäätyy Murskaantuu usko rakkauteenkin Vain raivo elää, raivo minut elättää Ei hetken rauhaa, raivo minut selättää Jään kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Sivuun tieltä taivaaseen Enkä sinne kaipaa Kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Joutuneet saa osakseen Porttikiellon taivaaseen Jään kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Sivuun tieltä taivaaseen Enkä sinne kaipaa Kiinni valheen ikeeseen Kivun jyrkkään rinteeseen Joutuneet saa osakseen Porttikiellon taivaaseen
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
Menetetty, sirpaleina, liian rikki korjaantumaan Tajusimme liian myöhään, ei se koskaan toiminutkaan Romuttuneet ihanteemme yli kaiken vaatii tilaa Miksi kieltää, kun hyvin tietää, sitä niellä saa mitä pilaa Niin eksyksiin ikiyöhön jäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin Silmin puhjennein, verta kynsissäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin Sotasokeana soitellen sotaan, rinta paljaana rintaman usvaan Elämme täysillä raahautumalla, läpi rinnan ammuttu nuoli Sinussa ainut haaveeni syntyi, eli yön, päivän ja kuoli Turha kaivaa tunneleita, niiden päässä taivas on musta Niin eksyksiin ikiyöhön jäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin Silmin puhjennein, verta kynsissäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin Niin eksyksiin ikiyöhön jäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin Silmin puhjennein, verta kynsissäin Kanssa aaveiden, jotka yksin näin
Submitted by Nargaroth — Feb 21, 2026
← Go back to Ruoska