Mustan Kuun Lapset
Album • 2021
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
Jeesushuora kusipää! Miksi piinaat mun elämää? En tahdo elää vankilassa Tässä Kristuksen maailmassa... Tunnen kun maa jo kutsuu Hyppään alas taivaan alta Otan suudelman kuolemalta Kuulen kun sade loppuu Valo vasten kivistä seinää Kuivaa mut kuin kuivaisi heinää Anna mulle vähän voimaa Heikon valon mua nuolla Anna vielä hetki aikaa Hetki elää, sitten kuolla Vain laulu sen mustan variksen Sävelen kertoi hiljaisen Lähemmäksi tuo sävel toi vaan Lopun kauniin ja onnellisen Se päässäni soi, se aivoni hautaa Alle sateen kultaisen Ja sade loppuu se paikkani näyttää Laulussa mustan variksen Jeesushuora kusipää! Kun ruumis kuolee se tänne jää Mä olen vapaa tuulen lailla Pimeydessä valon mailla Sateessa seison ja syleilen veistä Vasten mun ihoa, heikkoa lihaa En jaksaisi pitempääm sateessa seistä Se kaataa mut maahan, se ruoskii ja vihaa Vain laulu sen mustan variksen Sävelen kertoi hiljaisen Se päässäni soi, se aivoni hautaa Alle sateen kultaisen kuolen
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Varjoissa niittyjen kauneudet maatuu Katkera mieleni kaipauksen luo Maailma kuolee ja elämä kaatuu Ei mikään voima sitä takaisin tuo Ikävä pitkää matkasi valvoo Ruusujen tanssia ikuisuuteen Ikävä mua ja yötäni palvoo Se omani lie mä mitä vaan teen VIHA! ...Viha kasvaa elämään... Kun kaikki on tehty, kun kaikki jää näin ...Viha kasvaa elämään... Tiemme kun eroaa mä käännyn takaisin päin ...Viha kasvaa elämään... Sirpaleita onnellisten loppujen ...Viha kasvaa elämään... Jätän haudalle muistojen Milloin sinä päivän myötä valut varjoon Niittyjen, silloin sade siunaa yötä Kyyneliä tähtien ...Viha kasvaa elämään... Kun kaikki on tehty, kun kaikki jää näin ...Viha kasvaa elämään... Tiemme kun eroaa mä käännyn takaisin päin ...Viha kasvaa elämään... Sirpaleita onnellisten loppujen ...Viha kasvaa elämään... Heitän kasvoille varjojen ...Viha kasvaa elämään... Kun kaikki on tehty, kun kaikki jää näin ...Viha kasvaa elämään... Tiemme eroaa mä käännyn takaisin päin ...Viha kasvaa elämään... Sirpaleissa onnellisten loppujen ...Viha kasvaa elämään... Poltan ilon ja rakkauden
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Hiljaa, hiljaa kumartaa ihminen ja aukeaa Aukeaa raukeaan uneen valuu, niin raukeaan On hyvä näin vaikka kohta nyt jo unohtuu Vaihtaa aurinko puolta maailman Henkenä uljaiden metsien Miksi kantaisin huolta? Nukutaan vaikka toiset yrittää Yrittää väsymyksensä voittaa Hukutaan, meille pinnan alla on elämää Kunnes ilta taas koittaa Tanssien nousee kätköistänsä metsien Tuli taivaalle karkaa Iloiten se juoksee kanssa henkien Pakoon ihmisparkaa... Pimeydessä kuulin kutsun kerran Ääni kaunis oli kuin laulu rastaan Se pyysi "mua kuule hetken verran Tule pimeyteen niin tulen sua vastaan" Siitä lähtien maailmani yössä henkien Usva niityt kun peittää Hämärtyy, metsän reunaan usva tiivistyy Ilta valot pois heittää On hyvä näin vaikka kohta nyt jo unohtuu Vahtaa aurinko puolta maailman Henkenä uljaiden metsien Miksi kantaisin huolta?
Submitted by Warbringer — Feb 17, 2026
Olen nähnyt Kuoleman valkoisen Enkelin pääni päältä lentävän Taivaan ja helvetin olen nähnyt Palavan, maailman mustuvan Peilistä Saatanan uskovaisen kutsuvan Kuolevalta Kuolemalle Laske katseesi jo minuun Ota minut siipes alle, kerro minun Lähteneen Kuolevalta Kuolemalle Katsees silmäni mun viiltää Verta vuodan unelmalle sokeana Kun mä meen Kuolevalta Kuolemalle Eteerinen veri rikkoo ensilumen ihon Hauraan, peiton kylmän sydämen Kuolevalta Kuolemalle Portti edessäni seisoo Olen loppuun päässyt tien, jolla käänny Enää en
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Ei enempää onnenhetkiä Ei sävyjä pimeässä Myötä auringon sammuvan liekin Yö alkaa meidän elämässä Vielä hetki ja kaikki on loppu Syvän jään pimeys mukanaan tois Ei kyyneleet surun lämpöä jaksa Se mikä eli on nyt kuoleva pois Mut on yksi joka jää Joka itkenyt ei auringon kuolemaa Eksynyt ei kevään lupauksiin häivähdyksen purppuraa Todistaa on saanut talvien synnyn Valkoiseksi nähnyt muuttuvan maan Marras nimenänsä pakkasta kylvänyt Voiton ottanut on sisarestaan Oi musta kuu yösi alkaa nyt voi Kun vaimenee ääni ajan juoksun kaikujen Vain tuli hiljalleen vaikeroi Liekki peittyy alle talven valon pimeyden Olen miettinyt sopivaa aikaa Kirjoittanut sanat jäähyväisten Se mikä minut ikinä luopumaan saikaan Tien näytti luokse parempien Ei enempää onnenhetkiä Ei sävyjä pimeässä Myötä auringon sammuvan liekin Yö alkaa meidän elämässä Kuulle mustalle kumarran Yömme ikuisen aloitan Haavoista henkeni luoksesi virtaa On aika juoksuni lopettaa Nyt Alas vajoan Kauas pinnasta karkaan Pohjan kutsuvan hiekkaan Huudan henkeni pois Oi musta kuu yösi alkaa nyt voi Kun vaimenee ääni ajan juoksun kaikujen Vain tuli hiljalleen vaikeroi Liekki peittyy alle talven valon pimeyden
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Minä olen ensilumi Paino hartioilla puun Peitto uneen vaipuville Valo synkän marraskuun Riisut ylpeytesi edessä minun Ja turvaudut minuun kuin jumalaan Katsot ylös yli surun mutta Taivas on lohduton Sinä itket Sinä ...vain itket Hitaasti kun minä sinua raiskaan Käteni kylmät kosketukseni jäätä on Silti sulan pinnalle vartalon Minä olen jäinen virta Portti olen tuonelaan Surusi jos jätän tänne Yötuuli vie sen mukanaan Taas muistot vaanii, muistot vaanii Ikkunan takaa tuijottaa Aamuaurinko kohmein sormin, kylmin silmin Ruutuun koputtaa Ja mä istun kanssa valonsäteen En jaksa odottaa huomisen tuomaa kaunista Kaunista kuolemaa Minä katson kaukaisuuteen Näkemättä tulevaa Minä elän eilisessä Elän sinun kuolemaa On kylmä yksin aamuyö Unet tämän hetken läpi eivät kanna Minne meen Kun ikuisuuden kasvot nään En usko jaksavani pidempään Mä tuskin elän huomiseen On kylmä yksin aamuyö... Minä olin ensilumi Sinä olit maa Antaisin mitä vaan Jotta sieluni rauhan saa
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Kuka pyhää sotaa lietsoo Kuka rankaisee Vääräuskoiset ja huorat Kadotukseen Kuka silpoo mielen muottiin Hyvän ihmisen Kuka mielen vapaan sitoo Sanaan totuuden Se olet sinä... Odottaako kadotus jos On sielu vapaa Vain itsensä myyneet Paratiisissa tapaa Kuka kääntää katseensa pois Kuka Juudas on Hylännyt vaiheen jossa Elämä on loputon Se olen minä...
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
Niin hiljaa vaeltaa lumi maahan Routa valkoisen peitteen kasvoillensa saa Kumartaa metsän lapset jäistä tuulta Suuri hiljaisuus sen helmoissa laulaa Minä luotan jään siniseen siltaan Se minut yli syvän lammen kantaa Ja yhtälailla sinun tuloosi Suuri hiljaisuus viestin antaa Älä vie minua nyt Viimein maailma on kaunis Ehkä tulosi teki sen Mutten ole vielä valmis Jos viiman otat kasvoiltani Ja tuulen laulun tahdot vaimentaa Minulle jätä edes aatokseni Joiden sisään voisin nukahtaa Älä vie minua nyt Viimein maailma on kaunis Ehkä tulosi teki sen Mutten ole vielä valmis
Submitted by Nargaroth — Feb 08, 2026
← Go back to Mustan Kuun Lapset