Tämän maailman ruhtinaan hovi

On minut teljetty tänne laajaan hämärään huoneeseen on moni kanssani täällä kaikki toivonsa menettäneet En tahtonut enempää vain luvan välittää tämä maa on kylmä niin minut kuoliaaksi vaiettiin minun tekemiseni pois pyyhittiin maa kylmä on niin maa kylmä on En edes kuuluisi tänne on kotiseutuni muualla tahdoin vain saman lämmön kantaa mukana kaikkialla En tahtonut enempää vain luvan välittää tämä maa on kylmä niin minut kuoliaaksi vaiettiin minun tekemiseni pois pyyhittiin maa kylmä on niin maa kylmä on

Submitted by NecroLord — Apr 25, 2025

Vältin hyvää ja pahaa kaipasin pistoon omatunnon samoin vastasin nyt olen pilkkonut sen säkkiin laittanut ja metsän kätköön sille haudan kaivanut Eikä saa kukaan koskaan tietää eikä saa siitä kukaan tietää En tunne vihaa en rakkauttakaan ei soimaa mikään luulen - kunnes kolahtaa tuo tuttu hahmo oven kaataa tullessaan karistaa mullat sanoo: osat vaihdetaan Eikä saa kukaan koskaan tietää eikä saa siitä kukaan tietää saa ei koskaan tietää saa ei koskaan tietää

Sulje suusi ja kuuntele kun sinulle puhutaan olen avannut eteesi kirjakäärön täynnä viisauden sanoja syö siitä ja tulet tietämään mistä tolkun mies tunnetaan ja jos viisautta tahdot maistaa tiedät kuinka anotaan Vaikeneminen on kultaa puhuminen hopeaa hiljaisuutta tahdon julistaa Pidä kitasi kiinni puhu vasta kun pyydetään ei viisas puheesta viisaammaksi muutu - se tiedetään mutta tyhmääkin moni viisaana voi tietämättään pitää jos malttaa tyhjäpää suunsa porteilla vartiomiestä pitää Vaikeneminen on kultaa puhuminen hopeaa hiljaisuutta tahdon julistaa Tuokaa neula, tuokaa lankaa, tästä se vaikeneminen alkaa Vaikeneminen on kultaa puhuminen hopeaa hiljaisuutta tahdon julistaa

Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 25, 2025

Katsokaa ja katukaa minä saan kaiken ja enemmän ja jos tahdon verta niin verta saan maistuu, maistuu, maistuu, maistakaa! Valtikkaa sormet puristaa en anna pois - ei ette sitä saa vereni vuotaa kostonne maljaan juokaa, juokaa, juokaa, juopukaa! Kaatuu, kaatuu kaupungin muurit patsaat murskataan uudet paljastetaan saapuu, saapuu valtias uusi kansa hurraa ja parempaa aikaa odotetaan Kuningas uusi kädellään kansaa siunaa ja toisella kuristaa pahuuden valta taustalla saa jatkaa, jatkaa, jatkaa kulkuaan! Kaatuu, kaatuu kaupungin muurit patsaat murskataan uudet paljastetaan saapuu, saapuu valtias uusi kansa huokaa ja parempaa aikaa toivotaan Kuninkaan kruunu on yhtä kirkas kuin alamaistensa silmät valtiaan suuruus mitataan kansansa heikoimman osasta Kaatuu, kaatuu kaupungin muurit patsaat murskataan uudet paljastetaan saapuu, saapuu valtias uusi kansa pelkää ja parempaa aikaa rukoillaan

Submitted by Pestilence — Apr 25, 2025

Viisasten kivi käsissäni tarpeeton en tiedä miten käyttäisin siihen pääni lyön ulvahdan kivusta kivi raskaammaksi käy ja kaataa allensa Minä elän, minä elän! lihani huutaa salvaa ja siteitä minä elän, minä elän! keuhkoni kaipaavat ilmaa sisäänsä viekää pois! kivi vierittäkää pois! minä elän, minä elän! kuulkaa: vielä elän! Kokemusta kokemuksen perään hain nyt olen kaiken kokenut ja huomaan sen pakko pysähtyä on miettiä hetken, minne lie jälkensä johtanut Minä elän, minä elän! lihani huutaa salvaa ja siteitä minä elän, minä elän! keuhkoni kaipaavat ilmaa sisäänsä viekää pois! kivi vierittäkää pois! minä elän, minä elän! kuulkaa: vielä elän! Ei riitä, että jättää jäljen itsestään ei riitä se, vaan täytyy ymmärtää millaisen jäljen tänne jättää itsestään se riittää, jos vaivautuu hetken miettimään Minä elän, minä elän! lihani huutaa salvaa ja siteitä minä elän, minä elän! keuhkoni kaipaavat ilmaa sisäänsä viekää pois! kivi vierittäkää pois! minä elän, minä elän! kuulkaa: vielä elän!

Submitted by Warbringer — Apr 25, 2025

Olen tässä, pieni piste punaiseksi maalattu pelokkaana kierrän karttaa luottin suuntaviittoihin ja pian ymmärsin johdattivat minut harhaan En tiedä kuka olen en voi ymmärtää kiellän itseni jään ulos hämärään en tiedä missä olen en voi ymmärtää kiellän nimeni ja huudan häpeään Jaksaa, jaksaa! Puita kaatuu, tanner pauhaa ei päästä metsä pois ei anna hetken rauhaa ja vielä piruuttaan kantaa minun nimeä minä kannan sille kaunaa En tiedä kuka olen en voi ymmärtää kiellän itseni jään ulos hämärään en tiedä missä olen en voi ymmärtää kiellän nimeni ja huudan häpeään Jaksaa, jaksaa!

Submitted by Corpse Defiler — Apr 25, 2025

Lokikirjaan merkittiin oli matka alkanut mieli levottomana ryhdyn suurta merta tutkimaan tahdon nähdä maailmasta joka kolkan sen käydä läpi maat ja veet enkä tyydy vähempään Tyyrpuuri, paapuuri miehet kannella huutaa: laskekaa purjeet! edessä siintää suurta ja kylmää tyyrpuuri, paapuuri, paapuuri, paa... Syleilyyn hyiseen syliin pohjaan vaivutaan olen saanut maistaa palan tätä maailmaa jäämurska lamaa kielen laittaa veret seisomaan tiesin kylmyydestäsi sen sain myös todistaa tehkää veden pintaan risti tässä kapteeni makaa tyyrpuuri, paapuuri miehet kannella huutaa: laskekaa purjeet! edessä siintää suurta ja kylmää tyyrpuuri, paapuuri, paapuuri, paa... syleilyyn hyiseen syliin pohjaan vaivutaan

Submitted by Nargaroth — Apr 25, 2025

jätät tielleni ansarautoja jatkan matkaani jalkapuolena luulet etten tikkua ristiin saa olet väärässä, sinut aion nujertaa tämä sielu on liian pieni tämä sielu on liian pieni liian pieni meille kahdelle vade retro, satana! väisty tieltäni sinä saatana ei minua noin vain saa väisty tieltäni sinä saatana ja painu tuonelaan kierrät minua kuin ärjyvä leijona mietit pystyisitkö minut nielemään en voi kiertää, en voi ohittaa täytyy mennä yli - sanotaan tämä sielu on liian pieni tämä sielu on liian pieni liian pieni meille kahdelle vade retro, satana! väisty tieltäni sinä saatana häivy silmistäni saatana väisty tieltäni sinä saatana et minua noin vain saa väisty tieltäni sinä saatana ja painu tuonelaan

Submitted by Iron_Wraith — Apr 25, 2025

Käteni vapisevat hiljaa hautaan niihin kasvoni pellolla vierasta on viljaa ei kelpaa leivän juureksi se maahan poljetaan koitan nostaa tähkäpäätä sillä juurtua en voi en enää odottaa voi täältä mitään parempaa vaan pois on pakko lähteä Kuinka kauan vielä täytyy kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa ennen kuin päivät täällä täyttyy ei liene toisistamme toista tukemaan Metsän varjo täyttää pellon kuu kutsuu leikkiin petoja he ovat teroittaneet seipäät ne käyvät suden hampaista eivät säästä minua Kuinka kauan vielä täytyy kuinka kauan vielä täytyy taivaltaa ennen kuin päivät täällä täyttyy ei liene toisistamme toista tukemaan ei ole mitään aikaa, ei ole mitään paikkaa ei ole mitään tilaa missä rakentaa susi ihmisessä on herättyään loputon eikä ihmistä voi koskaan rakastaa ei susi ihmistä voi koskaan rakastaa

Submitted by Iron_Wraith — Apr 25, 2025

sinä sanoit: ei! et tahdo nähdä enää naamaani hymy muuttunut virneeksi virne tavaksi näytät sormella ovea ovi on avoinna niin se on on rakkautemme usein kohtuuton vaaditaan vaan ei mitään anneta ja kun viedään niin viedään tuhkatkin pesästä poltetun maan - jälkeesi jätät ja sieluuni saat poltetun maan - jättää muistomerkiksi sydänalaan poltetun maan - tuhkassa ryven ja todistaa saan poltetun maan taktiikkaa siis katsokaaa savun hälvettyä tutkin tilaani sydänmaani hehkuu hiipuu hitaasti ei jäänyt mitään mitä muistella poltetun maan - jälkeesi jätät ja sieluuni saat poltetun maan - jättää muistomerkiksi sydänalaan poltetun maan - tuhkassa ryven ja todistaa saan poltetun maan taktiikkaa aja!

Submitted by Celtic Frost — Apr 25, 2025

on huoneessani vieras olento se tahtoo ajaa minut ahdinkoon kantaa harteillansa päätä outoa kolmet kasvot tuijottavat edessäni kasvot laiskan pulskeat tuskin oivallusta saaneet ikinä toiset kasvot sitä silti pelkäävät katseen alas maahan laskevat nämä kolme ovat yhtä eivät minua säästä nämä kolme otteestansa eivät minua päästä kasvot viimeiset ne punaan peittyvät hampaat irvessä ja suonet koholla se huutaa: nämä veljet tappakaa! raivohulluutensa partaalla nämä kolme ovat yhtä eivät minua säästä nämä kolme otteestansa eivät minua päästä kolme = yhtä pahimmasta päästä torjut niistä ensimmäisen ja voit kaikista päästä

Submitted by Pestilence — Apr 25, 2025

minä liikun on vain vauhti hiipunut askel askeleelta raskaammaksi käynti muuttunut ei taida olla minusta enää jatkamaan vaikka nähtävää on jäljellä en jää silti katsomaan tahdon levätä, tahdon silmät ummistaa en nousta vähään aikaan uni tullessaan saa tuoda veljen mukanaan en palaa tähään aikaan pyysit vähään vähään pyysit tyytymään minä pidin lupaukseni ja tyydyin vielä vähempään ei onni löydy siitä, että uutta hamuaa vaan siitä, että oppii saamastaan nauttimaan tahdon levätä, tahdon silmät ummistaa en nousta vähään aikaan uni tullessaan saa tuoda veljen mukanaan en palaa tähän aikaan minä muistella en tahdo eilistä enkä huomistakaan murehdi uni tulla saa - uni vihdoin tulla saa tuokoon veljensä uni mukanaan tahdon levätä, tahdon silmät ummistaa en nousta vähään aikaan uni tullessaan saa tuoda veljen mukanaan en palaa tähän aikaan

Submitted by Finntroll — Apr 25, 2025