Punainen kukko EP

Se nousee liekkimeren keskeltä Polttamansa kylän raunioulta Askel vakaa, katse luja Pyrstö tulessa suuntaa kulkunsa se kohti minua On maat ja mannut, ummet, lammet kiertänyt Missä käynyt on, ei mitään säästänyt Laskeutuu olkapäilleni, työntää kynnet lihaani, laulaa Tämän tunkion olen päättänyt polttaa Saatanan kukko Saatanan kukko Kaikki noen peittämää, koko tienoo savuaa Äidit etsii lapsiaan, miehet vaimojaan Yhden lupaan tässä, vaikka nahka käryää Vielä kukolta kaula ja laulu katkeaa Saatanan kukko Saatanan kukko Saatanan kukko Saatanan kukko Lauluhan katkaistaan! Kaulahan katkaistaan! Saatanan kukko Saatanan kukko Saatanan kukko Saatanan kukko

Submitted by Warbringer — Nov 08, 2025

En ole hän, joka perille ohjaa En ole hän, joka näyttää tien En ole hän, joka synnit pois antaa Taakkasi saat yksin kantaa Pahalla on valta, jakaa koko maa Saatana kyllä, omansa lunastaa Hän ei lepää En ole hän, joka lakinsa kieltää En ole tunnossa profeettain En ole hän, joka syliinsä sulkee Huomaansa saa parantaa Pahalla on valtaa, jakaa koko maa Vihtahousu kyllä, kansansa kokoaa Hän ei lepää Minun puolellani tai... Minun puolellani tai vastaan En ole hän, joka tuulia ohjaa En ole hän, joka auttaa voi En ole hän, jonka portilla kohtaat Miettiä saat, mihin turvaat Hänellä on valta, jakaa tämä maa Vanha kehno kyllä, laumansa teurastaa Hän ei lepää lainkaan

Submitted by Finntroll — Nov 08, 2025

Taidoillansa hän hämmentää, tempuillansa helposti kääntää pään Pesee sen huolella aivoista ja kohta huomaat marssivasi samassa tahdissa Kerää laumaansa kristallit, tinapaperit sekä porsliinit Oikeutta ei ole, armoa tunneta ei tässä joukossa tummassa Tummassa, tummassa, alistut! Pedon luku otsallaan hän halkoo sateista maisemaa Askeleet vihellellen tahdittaa, hetkessä tuulenkin saa nousemaan Vain sormellaan hän koukkaa mukaansa Äänillänsä hän houkuttaa, rivistöihin suorittaa kutsuntaa Katsoo silmiin ja kumartaa, ketään ei revitä mukaan väkipakolla Iättömyys on puolellaan, lihanuijan tavoin kun pehmittää Saa sinut luottamaan itseensä, veitsellänsä elämänkaarestasi osansa Omansa, osan saa! Pedon luku otsallaan hän halkoo sateista maisemaa Askeleet vihellellen tahdittaa, hetkessä tuulenkin saa nousemaan Vain sormellaan hän koukkaa mukaansa Hän ottaa kenet vain haluaa Hän saa kenet vain haluaa Hän ottaa kenet vain haluaa Hän saa kenet vain haluaa Hän ottaa mitä vain haluaa Hän saa, Hän saa, Hän saa Hän ottaa kenet vain haluaa Hän saa Pedon luku otsallaan hän halkoo sateista maisemaa Askeleet vihellellen tahdittaa, hetkessä tuulenkin saa nousemaan ja jatkamaan Pedon luku otsallaan hän halkoo sateista maisemaa Askeleet vihellellen tahdittaa, hetkessä tuulenkin saa nousemaan Vain sormellaan hän koukkaa mukaansa

Submitted by The Void — Nov 08, 2025

Keskipäivän pahus ei kysele lupaa Tulee apureineen sisään, ottaa minkä haluaa Paras kyllin hyvää heille, siksi häviää Kalleimpani ilo elämästä, täältä etelään He ovat menneet, he ovat menneet etelään He ovat rakkaimpani vieneet, vieneet mukanaan Keskipäivän pahus ajatukset lumoaa Tulee katkerasta karvas, vasemmasta oikeaa Haistan rikinkatkun, huomaan ruudinkäryä Tiedän mistä löydän ilon, jäljet vievät etelään He ovat menneet, he ovat menneet etelään He ovat rakkaimpani vieneet, vieneet mukanaan He ovat menneet, he ovat menneet, menneet etelään He ovat rakkaimpani vieneet, vieneet mukanaan He ovat menneet, he ovat menneet etelään He ovat rakkaimpani vieneet, vieneet mukanaan Voi ei, he ovat menneet, täältä etelään He ovat rakkaimpani vieneet, vieneet mukanaan

Submitted by Sexy Gargoyle — Nov 08, 2025

Nousen ylös, huuhdon mullan mausta suun Tutut kasvot lammen pintaan heijastuu Ei ole hävinnyt piirteistä vähäisinkään, sitä ihmettelemään jään Lehto ympärillä huokuu silkkaa elämää Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Silmät valolle arkoina tuottavat kyyneleen Kasvot kalpeat saavat värinsä uudelleen Sillä tämä on viimeinen uhrilehto, alttarilla on pihlaja tää Vanhus marjoillaan meidät kaikki elättää Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Marjoillaan meidät eloon saa Lahjoillaan tuskan karkottaa Marjoillaan meidät elättää Lahjoillaan... Tämän metsän keskellä huojuu vanha pihlaja Kestä vielä pystyssä Marjojensa painosta, uhkaa runko murtua Auttakaa oi vanhusta Marjoillaan meidät eloon saa Lahjoillaan tuskan karkottaa Marjoillaan elättää Lahjoillaan...

Submitted by Immortal — Nov 08, 2025