Mokoma
Album • 2006
et saata tietää, et liioin ymmärtää kuinka kipeää voi kieli tehdäkään kun murtuu kahle, pääsee irti ajatus tuo pelätty ja tarkoin varjeltu se haastaa valan joka ammoin annettiin vannomalla ikuisuutta uhmattiin nyt lupaus on vain muisto menneestä en hyväksy, pidän kiinni rippeistä kiertäkää minut kaukaa! kiertäkää minut kaukaa! tahdon vain muistuttaa minä, sinä, minä vannoin sinä, minä, sinä vannoit! muistiisi palauttaa minä, sinä, minä vannoin sinä, minä, sinä vannoit! aion korvat ummistaa selityksesi vaipukoot unholaan en piittaa siitä mikä tuntuu hyvältä mikä oikealta, mikä tarkoitetulta sinä annoit sanan, sinä lupasit et jätä minua, vaan missä olet nyt? minä etsin rauhaa, sitä tuskin saan sillä kykene en anteeksi antamaan kiertäkää minut kaukaa! kiertäkää minut kaukaa! tahdon vain muistuttaa minä, sinä, minä vannoin sinä, minä, sinä vannoit! mieleesi teroittaa minä, sinä, minä vannoin sinä, minä, sinä vannoit!
jalkaa jalan eteen vasen määrää tahdin liikun hitaasti jos liikun lainkaan kitapurje esiin raivo määrää nuotin ärräpää se täyttää tyhjän pään jälleen uusi huomen saapuu turhaa tuoden vuolee lihaani ja kalvaa luut siis onko paljon pyydetty onko liikaa vaadittu saada tietää kiukulleni syy anna aisa, anna ies anna järjestys (eikö mieleni saa...) anna köysi, anna solmu anna ymmärrys (...eikö rauhaa se saa!) anna lieka, anna paalu anna järjestys (eikö tahtoni saa...) anna ketju, anna lukko anna ymmärrys (...eikö voimaa se saa!) kuunnelkaa kun hullu huutaa hurmahenget huohottaa ne vievät minua kuin litran mittaa siis onko paljon pyydetty aivan liikaa vaadittu saada mikä minua riivaa anna aisa, anna ies anna järjestys (eikö mieleni saa...) anna köysi, anna solmu anna ymmärrys (...eikö rauhaa se saa!) anna lieka, anna paalu anna järjestys (eikö tahtoni saa...) anna ketju, anna lukko anna ymmärrys (...eikö voimaa se saa!)
Submitted by The Void — Apr 25, 2025
revin itseni irti ja pakenin juoksin syvälle metsään ja syvään jouduinkin oli pakoni toivontäytteinen luulin pärjääväni yksin vaan tiennyt en - sinut tarvitsen kuu saa valtansa auringolta ja vaikka näyttääkin hohtavalta ei valoaan se yksin jaa saa vallan auringolta auringolta jolta kuu vain lainaa valoaan olen yksin ja yksin nyt kai jään lieneekö minulle paikkaa mihin kallistaa pään koetin tavoittaa onnea suurempaa en enää haikaile kultaa vaan tyydyn hopeaan kuu saa valtansa auringolta ja vaikka näyttääkin hohtavalta ei valoaan se yksin jaa saa vallan auringolta auringolta jolta kuu vain lainaa valoaan
Submitted by Iron_Wraith — Apr 25, 2025
ja taas sinä saat sinä saat minut raivon valtaan tässä puuskassani näytän valtaa osoitan kaapin paikan ja sinä löydyt kaapin alta taas lasketaan on ruumiita yksi lisää vaan ei yksi raato tee vielä kasaa äly on vapaa, mieltä puolet jäljellä hullun kuri kateissa täyttykööt! suoneni seinämät umpeen verta pahaa verta! taas vannotaan veriveljeyttä saatanan kanssa luulen vaihdossa muka saavani vallan näytät kaapin paikan ja minä kärsin kaapin alla taas lasketaan on vainaita kohta lisää ja kaksi mainio alku kasaan äly on vapaa, mieltä puolet jäljellä hullun kuri kateissa täyttykööt! suoneni seinämät umpeen verta pahaa verta! kiertäköön! suoneni seinämät täynnä verta pahaa verta! en tahtoisi tähän jäädä, vaan ei ole voimia jäljellä ei voimia vihaani kieltää, ei voimia kanssasi mitellä täyttykööt! suoneni seinämät umpeen verta pahaa verta! kiertäköön! suoneni seinämät täynnä verta! pahaa verta!
Submitted by Lake of Tears — Apr 25, 2025
pysäyttäkää pysäyttäkää levoton mieleni kaipaa sataan suuntaan pysäyttäkää pysäyttäkää kiihtynyt mieleni en jaksa enää huutaa en tiedä mitä tahtoisin tiedän, etten siihen silti tyytyisi jos kaiken kauniin saisinkin kauneus minuun kauneutensa tuhlaisi pysäyttäkää pysäyttäkää nuutunut sydämeni takoo liian lujaa pysäyttäkää pysäyttäkää murtunut sydämeni hakkaa minut hautaan en tiedä mitä tahtoisin tiedän, etten siihen silti tyytyisi jos kaiken kauniin saisinkin kauneus minuun kauneutensa tuhlaisi pysäyttäkää, pysäyttäkää levoton mieleni murtunut sydämeni! pysäyttäkää, pysäyttäkää levoton mieleni murtunut sydämeni!
Submitted by Warbringer — Apr 25, 2025
en nähnyt mitä tapahtui jokin iski minuun kirkkaalta taivaalta ja sydän raukka pakahtui vaikka keho vielä vapisi iskusta nyt antaisin kaikkeni huomiosta ja kaikkeni taidatkin vaatia ei jää mitään on sydän parka syrjällään... ei jää mitään ...aina vain lisää nyrjähtää en pelkää saada kolhuja keho kestää, vaan kestääkö tajunta kunpa kuulla voisin sinusta mutta sinä olet kaukana karussa nyt antaisin kaikkeni huomiosta ja kaikkeni taidatkin vaatia ei jää mitään on sydän parka syrjällään... ei jää mitään ...aina vain lisää nyrjähtää nyt antaisin henkeni huomiosta ja henkeni taidatkin vaatia ei jää mitään sydän lepää syrjällään... ei jää mitään... saakoon se lisää nyrjähtää
Submitted by johnmansley — Apr 25, 2025
ylös, alas, eteen, taakse kylmä kuumaa koskettaa höyry tekee tuloaan valo, pimeys, hyvyys, pahuus te kaksi ikiaikain lasta ette toisistanne mittaa saa vasen, oikea, sivulle poistu sota kaipaa uhrejaan veri virtaa ulos uomastaan varjo, paiste, hyvyys, pahuus ette puhu samaa kieltä tarvitsette minut auttamaan käännä katse minuun kerro mitä kaipaat luotathan minuun tiedän mitä kaipaat olen tehty hyvästä tehty olen pahasta tarvitsette minua! virsta väärää, vaaksa vaaraa kumpi kumpaa komentaa tuskin saatte siitä selkoa musta, valkea, hyvyys, pahuus ei toinen toistaan opi tuntemaan tarvitsette minut auttamaan käännä katse minuun kerro mitä kaipaat luotathan minuun tiedän mitä kaipaat olen tehty hyvästä tehty olen pahasta tarvitsette minua!
Submitted by NecroLord — Apr 25, 2025
et huomaa minua et kaipaa minua väität: näin on hyvä en vain tohdi uskoa kuule minua kuuntele kipua mennyt aika pitää minut elossa ja joka luojan päivä kannan tätä surua annan sille vallan, ruokin sydänverellä puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni en jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani en huomaa hetkeä en kaipaa nykyistä tulen eilisestä varjona menneestä kaiken minusta veit kaiken minusta tätä haen hiljaa tähän tahdon uskoa ja joka luojan päivä kannan tätä surua annan sille vallan, ruokin sydänverellä puren hampaat yhteen ja itken silmät päästäni en jäänyt aivan yksin, on suru lohtunani
Submitted by SerpentEve — Apr 25, 2025
heikko hetki, kohtaan itseni tällä kertaa tiedän saaneeni tarpeeksi päätän riistää hengen tuolta irvikuvalta joka nimeni tuntee vaikka ei tunne minua veitsi kädessä tuntuu raskaalta kahva toiveita, terä haluja minä tuhosin sen, joka sisintä syyttää minä vapautin sen, joka elää ja pyytää onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa henki salpaa, keuhkoissa rahisee makaan hiljaa, kehoni vapisee valitsin kivun sillä joskus kipukin lakkaa en tahdo pelätä, tahdon rakkautta pyytää onhan nyt hyvä jatkaa virsta kerrallaan onhan nyt hyvä jatkaa ja unohtaa onhan nyt hyvä jatkaa vaikka vain vaaksa kerrallaan tästä on hyvä aika jatkaa ja unohtaa ja rakastaa
Submitted by Grave666 — Apr 25, 2025
sinä heräät, sisälläni raivoat haastat minut kamppailuun kysyt miksi, kysyt miten, missä, milloin on syyttäminen sinun leipäpuu pudotat huuliltasi sanoja lauseesi ovat varsin raakoja saan niistä vatsanpuruja etoo ja oksettaa pudotat huuliltasi sanoja tavu tavulta alan päihtyä maistan alfan, omegan huimaa ja kuvottaa säästä sanasi, säästä sanasi tuonnempaan säästä minua, en ole valmis kuulemaan pudotat huuliltasi sanoja virkkeitäsi on turha väistellä terävä miete tekee tuhoa viiltää ja ravistaa pudotat huuliltasi sanoja tappavia kuin tykinkuulat minä olen niiden maalina osuu ja upottaa säästä sanasi, säästä nuo sanat myöhempään säästä minua, en ole valmis kuulemaan kuule kun huokaan - säästä minua! kuule kun pyydän - säästä minua! kuule kun vaadin - säästä minua! kuule kun murrun - säästä minua!
Submitted by SerpentEve — Apr 25, 2025
et taida tietää kenen kanssa ryhdyit leikkimään olet asettanut haasteen jonka minä otin vastaan nyt on syytä olla varuillaan on kielenkantani purettu kahdesta kohtaa silti sadattelen sanoja ei minun suutani suljeta tuosta vain minä olen lujaa tekoa turha koettaa, turha koettaa turha koettaa rajojaan! kierrämme kehää etsimme toisistamme vastusta löyhkäsi paljastaa piilopaikkasi olen pian sinun iholla on selkärankani katkennut kolmesta kohtaa silti jaksan vielä potkia ei minun luontoani nujerreta vähällä olen lujaa tekoa turha koettaa, turha koettaa turha koettaa rajojaan! niin, minä selviydyn vielä ja saan palkkioni lunastaa minä etenen kohti ja saat oppia nimeni muistamaan turha koettaa, turha koettaa turha koettaa rajojaan! niin, minä selviydyn vielä ja saan palkkioni lunastaa minä etenen kohti ja saat nimeäni kumartaa niin, minä selviydyn vielä ja saan palkkioni lunastaa minä etenen kohti ja saat oppia nimeni muistamaan turha koettaa, turha koettaa turha koettaa rajojaan! turha koettaa, turha koettaa turha koettaa rajojaan!
Submitted by Cyberwaste — Apr 25, 2025
← Go back to Mokoma