Mokoma
Album • 2015
Kulmat rikki Lukutaite Tehty taiten Silti vain en Ollut kovakantinen Vaan herkkä haavoittuvainen Sydän paloi liian lujaa Mieli kulki liian kovaa Ei olleet tehty teräksestä Kestäneet ei suolavettä Keppiä sain tavan takaa Osan syystä Myönnän Tavaan Taas ja taaskin rukoilkaamme Ehkä vielä nimen saamme Takaisin elävien kirjoihin Takaisin elävien kirjoihin Kieltäydyin kun pyysit Sanoin ei kun kosit Ja siltä osin Myin pois sen minkä lahjoitit Ja haurastuneen hajoitin Jos näin tein kaikkein kalleimmalle Mitä teenkään pahimmalle Annan pois Sen mitä pitää Säilyttää ja niin ikään Säilön roskaa Vaalin roinaa Takertunut toisen omaan Tuulen viemään turhakkeeseen Jota huominen ei edes muista Kuten en myös minä Pidä sitä enää minään Taas ja taaskin rukoilkaamme Ehkä vielä nimen saamme Takaisin elävien kirjoihin Takaisin elävien kirjoihin
Submitted by Corpse Defiler — Apr 25, 2025
Otit minulta auringon Kuun ja tähdet, taivaankappaleet Annoit tilalle pimeyden Se yötäkin synkemmin henkeä kahlitsee Mihin enää luottaisin Kun omakin ääni tuntuu vieraalta Väärältä Kenen puoleen kääntyisin Kuka löytäisi minut pimeän keskeltä Auttakaa Auttakaa Viekää minut turvaan Kantakaa Sinne missä aamu sarastaa Miten tähän jouduinkaan Ei ruotiminen johda mihinkään Sen vain tästä ymmärrän En yksin ole luotu kestämään Auttakaa Auttakaa Viekää minut turvaan Kantakaa Sinne missä aamu sarastaa Auttakaa Auttakaa Viekää minut turvaan Kantakaa Sinne missä aamu sarastaa Sinne missä aamu sarastaa
Submitted by Warbringer — Apr 25, 2025
Järki sammuu, muuri murtuu Katto sortuu, mieli turtuu Usko horjuu, kirkko palaa Käännän selkäni enkä koskaan enää palaa Kädet vatkaa, taivas valvoo Metsä vastaa, sairas ulvoo Tiedän, ettei sieluni kestä tätä Temppeliä, valoa ja läpimätää Pian on jo keskiyö Valtakunnassa kaikki hyvin Varjo kaiken valon syö Valtakunnassa kaikki hyvin Ääni pettää, ruukko kaatuu Sammal peittää, ruoho maatuu Rukous haihtuu, aurinko sammuu Pian on jo keskiyö Valtakunnassa kaikki hyvin On keskiyö Valtakunnassa kaikki hyvin On keskiyö Valtakunnassa kaikki hyvin Varjo viimeisenkin valon syö Valtakunnassa kaikki hyvin
Submitted by Morgoth — Apr 25, 2025
Tulit kenties toisesta ajasta Jostain kaukaa vieraasta paikasta Et esitellyt itseäsi, silti asetuit taloksi Suljit verhot ja piilouduit visusti Otit minut syliin Puristit ja teit sen selväksi Otit minut syliin Että vierelläni hetken kulkisit Vaadit lunnaiksi kaikkea kaunista Auringon nousuja, linnunlaulua Riistit minulta kohon kohdalta, survoit ne säkkiisi Kun vihdoin lähdit, et sanonut hyvästi Otit minut syliin Puristit ja teit sen selväksi Otit minut syliin Että vierelläni hetken kulkisit Otit minut syliin Kuristit ja sitten hellitit Otit minut syliin Otit minut syliin Puristit ja teit sen selväksi Otit minut syliin Että vierelläni hetken kulkisit Otit minut syliin Minut syliin
Submitted by MetalElf — Apr 25, 2025
Kello löi jo viisi Uhkakuva kuusi on julistuksen pääkohta Hajoaa kai pää kohta Luulet etten ota tätä kyllin vakavasti Vaikka viekkaudella vääryydellä salakavalasti Mukanani kannan sauvaeliötä Pienen pientä pirulaista jonka tihutöitä Kaikki saavat maistaa kyllä vuorollansa Kehoni on huippuunsa viritetty ansa Ja nyt yskin verta Yhdestoista hetki Taudinkuva uusi Pienin meistä isottelee esittelee isottelee Tiedän mihin ryhdyin kun tähän leikkiin läksin Ja pian alkaa kyyti muuttuun vielä kylmemmäksi Harvenee uhkaavasti pääluku Kuopan pohjaan tuijottelee koko ihmissuku Kyyneleet on haaskuuta, avunhuuto turhaa Maailmassa jossa kädet puristansa murhaa Kädet käsiin Kädet käsiin liittäkää Taudinkuvaa Taudinkuvaa kiittäkää Kädet käsiin Kädet käsiin liittäkää Pandemia Pandemia leviää Ja nyt yskit verta Sinä yskit verta Viidestoista hetki Uhkakuva kuusi Pienin meistä isottelee Hajoaa kai pää kohta Tiedän mihin ryhdyin Kun tähän leikkiin läksin Viekkaudella vääryydellä Kädet käsiin Kädet käsiin liittäkää Taudinkuvaa Taudinkuvaa kiittäkää Kädet käsiin Kädet käsiin liittäkää Pandemia Pandemia leviää Ja nyt yskit verta Sinä yskit verta Me yskimme verta Sinä yskit verta Yskit verta
Submitted by Corpse Defiler — Apr 25, 2025
Navat vaihtaneet paikkaa Kauas toisistaan Tiedätkö miltä tuntuu luopua Omasta kodistaan Ennen tarkeni talven Nyt on sota syttynyt On vain yksi miete päässä Entä nyt Sinä elät siellä missä Ei on kyllä Siellä missä ehkä on ehdoton Minä elän siellä missä Kuuma on kylmä Siellä missä elävä on eloton Epäilen joka sanaa Pelkään joka ajatusta Tähänkö on laitettava Valkoiselle mustaa Siellä koti missä sydän Mihin mieli kiintynyt En tunne enää pulssia Ja nyt Sinä elät siellä missä Ei on kyllä Siellä missä ehkä on ehdoton Minä elän siellä missä Kuuma on kylmä Siellä missä elävä on eloton Sinä elät siellä missä Ei on kyllä Siellä missä ehkä on ehdoton Minä elän siellä missä Kuuma on kylmä Siellä missä elävä on eloton
Submitted by Warbringer — Apr 25, 2025
En tiedä mistä pidän Mistä unelmoin Olen unohtanut mitä sydän tahtoo Olen tehnyt mitä pitää Kuten kuuluukin Nyt ihmettelen ketä oikein palvoin Väki pyörii pyörässä Ja tässä väkipyörässä On hampaat jotka unelmia kalvaa Ja minä väkipakolla Yhteen puren hammasta En alistu nyt enää väenvaltaan Tehkää tietä sillä olen irti Enkä väistä enää ketään Olen päässyt eroon kahleistani Enkä pelkää enää mitään Joka liitos natisee Käy höyry korvista On aika laittaa lauseelle piste Uusi virke alkakoon Se soikoon uljaana Ihmiskunnan uusi alkukaste Päämääräkö sen määrää Missä määrässä Määränpäässä joku päätäni jo määrää Tehkää tietä sillä olen irti Enkä väistä enää ketään Olen päässyt eroon kahleistani Enkä pelkää enää mitään Tehkää tietä sillä olen irti En väistä, en pelkää Tehkää tietä sillä olen irti Enkä väistä enää ketään Olen päässyt eroon kahleistani Enkä pelkää enää mitään
Submitted by Nargaroth — Apr 25, 2025
Lyhty sammunut pääni päällä Ei yksikään ajatus elä Kipu esittäytyy ystävänä On aina vain lähempänä Vaali sitä rakkaudella Sillä ei ole minulla toista Huokaan hiljaa eikä kukaan vastaa Päivät seuraavat toinen toistaan Ja minä odotan Jotain tapahtuvan Ja minä odotan Jonkun saapuvan Onko jossain minulle koti Johon joku minua kaipaa Muistelen aikaa jolloin vielä Nauroin ja tunsin vihaa Nyt olen kehys vailla kangasta Luuta ja heikkoa lihaa Ja minä odotan Jotain tapahtuvan Onko jossain minulle koti Johon joku minua kaipaa Ryntääkö joku syliin Jos olen ollut poissa pitkän aikaa Itkeekö joku jos kuulee minun kuolleen pois Huomaako edes kukaan Onko haudallani kynttilöitä Kukkia saanko mukaan Nyt olen kehys vailla kangasta Luuta ja heikkoa lihaa Onko jossain minulle koti Johon joku minua kaipaa Ryntääkö joku syliin Jos olen ollut poissa pitkän aikaa Itkeekö joku jos kuulee minun kuolleen pois Huomaako edes kukaan Onko haudallani kynttilöitä Kukkia saanko mukaan
Submitted by Pestilence — Apr 25, 2025
Nuutunut sydän, puutunut kieli Kuohuva veri, kuohittu mieli Kuohittu mielipuoli Valkoinen valhe, vaiettu totuus Väistetty aihe, vähäinen otus Vähäinen otusparka Ei kai kukaan tietää voi Miltä tuntuu kun päässä soi Korvavälit aina soi, se soi, se soi, se soimaa Kauneus on katsojan silmissä Silmät sielun peileinä Sielu tuhansina sirpaleina Ympäriinsä hajonneina Hujan hajan Tummunut taivas, tuhlattu nuoruus Uusinut vaimo, uupunut luovuus Uupunut luojan luoma Hylätty usko, häpäisty muisto Haljennut kuori, haudattu muisto Haudattu muistopuhe Ei kai kukaan tietää voi Miltä tuntuu kun päässä soi Korva vain aina soi, se soi, se soi, se soimaa Alinomaa Kauneus on katsojan silmissä Silmät sielun peileinä Sielu tuhansina sirpaleina Ympäriinsä hajonneina Tuhansina sirpaleina Hujan hajan hukattuina Kauneus on katsojan silmissä Silmät sielun peileinä Sielu tuhansina sirpaleina Ympäriinsä hajonneina Kauneus on katsojan silmissä Silmät sielun peileinä Kauneus on katsojan silmissä Silmät sielun peileinä Sielu tuhansina sirpaleina Ympäriinsä hajonneina Hujan hajan hukattuina Hujan hajan hukattuina
Submitted by Grave666 — Apr 25, 2025
Pohjakosketus molemmin käsin Pohjasta vauhtia ja pohjasta käsin Ylös ja ulos ja raittiiseen ilmaan Taidankin taas rakastua koko maailmaan Sinäkin siinä, minäkin tässä Mitäpä kuuluu? No mitäpä tässä! Olitko kauan poissako missä? Elämäni oli pitkään pohjalukemissa Pohjaton suoja, pohjaton raivo Pohjaton kaipuu ja pohjaton kaivo Kaikkea tätä ja paljon muuta Pannaanko pakettiin? No ilman muuta! Sinäkin siinä, tässähän minä Sitäkö samaa? Sitäpä sitä! Ota nyt jo itseäsi niskasta kiinni Mitäpä jos sinä pidät suusi kiinni Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohjalukemat ja pohjaton pinta Pohjalla oppivat jo puristaa rintaa Sisään ja ulos, hengitys sattuu Voitko auttaa, painu vi--aaaijaaaah! Siinä on teille valitut sanat Olen puhunut opissa tänään Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty Pohja on nähty Pohjalla käyty
Submitted by Immortal — Apr 25, 2025
Tuli on sammunut, vain savu elää Rikinkatku kiemurtelee kutitelleen nenää Odottelen tässä milloin savuvana kuolee Silloin minä löyhkähenki hylkään tämän kuoren Kestänyt on panssarini kaikki nämä vuodet Makaan luolan uumenissa haavojani nuollen Leuonloimu laskenut aarteideni päälle Tässä minä makaan Pelkkä muinaisjäänne Anna siivenisku Anna vielä kaksi Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi Anna vielä henkäys Anna vielä toinen Anna minun olla vielä kerran kokonainen Anna vielä henkäys Anna vielä toinen Anna minun olla vielä hetken kokonainen Ennen en pelännyt ketään taikka mitään Pohjoisesta etelään ja lännestä itään Kumarrettiin nimeäni, sain liekilleni tilaa Nyt olen pelkkä suomusäkki, josta tehdään pilaa En muista nimeäni Ei kukaan sitä enää toista Ei ole kumppania, ei lohtua, ei ketään toista Joka kanssani kituisi tätä viimeistä aikaa Jossa jäljellä ei ole enää rahtuakaan taikaa Anna siivenisku Anna vielä kaksi Anna kaiken muuttua tyhjää paremmaksi Anna vielä henkäys Anna vielä toinen Anna minun olla vielä kerran kokonainen Anna vielä henkäys Anna vielä toinen Anna minun olla vielä hetken kokonainen Anna minun olla vielä kerran kokonainen Anna minun olla edes hetken kokonainen
Submitted by NecroLord — Apr 25, 2025
← Go back to Mokoma