Vuonna yksi ja kaksi
Miehen perse kyntää maata Ja nenä viistää taivasta Omistaa maailman Vaikka nimen sai vasta Tukka on takana, sikari palaa Salkku on pullollaan euroopan rahaa Katselee kotitalon nurkaan pimeään Muistelee unohtunutta nimeään Esitelkää itseni minulle! Vuonna yksi ja kaksi luulin paremmaksi Tätä paikkaa, nyt kaikki mättää Täällä kärsitään kaikki niin saatanasti Ahneus petoa elättää Mies ajaa pois autollaan ja pirun pää Konepellillä lepää johtotähtenään Kuolon lintu väsyneenä matkasta Kylää katselee näreen latvasta Varovasti se ääntään availee Kun pakkanen jo kylää halailee Isät helvetistä huutavat maan alta: "miksi tavoittelette kuuta taivaalta?"
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Mies astuu tupaan, ei ota pois mustaa nuttuaan Istuu ilman lupaa ja ei jututtaa voi tuttuaan Isäntä on hyvä ja tuo pullon kirkasta Tämä vieras ei kieltäydy viinatilkasta Lyödään korttia pöydässä, panokset kovat on Isännällä on ässä, vieraalla niitä neljä on Sairas nauru raikaa, vieras poistuu voitonriemuinen Mukaansa mitä saikaan - miehen sykkivän sydämen Taivaankannen alla Korjaa kurjan halla! Sitten tuli yö, pahojen unien täyttämä Helvetin kylmä, rakkauden hylkäämä Työt odottavat tekijäänsä, mökki pystyyn lahoaa Mies kalpeana kulkee, jotain etsii, yksin samoaa Tulta syöksee aamun suu Kipinää päivän nyrkki! Mies kyntää pirunpeltoa... Kuluu tunnit, päivät, viikot, vuodet, kuluu vuosisadatkin Mies etsii yhä, väsyneen silmät harittavatkin Hei, onko olemassa helvettiä täällä Joka on pahempi kuin on elämä täällä maan päällä? Viimein isäntänsä kohtaa, sen silmät yössä hohtaa Se ojentelee kynsiään, miehen lammelle johtaa Siellä kalmankalpeat kukat koristavat rantaa Miehen sykkivää sydäntä kukinnossaan yksi kantaa Taivaankannen alla Korjaa kurjan halla! Kynnän pirunpeltoa...
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026