Kuollut kävelee
Päivät ovat kuin horteisten Kylmien öiden valoa Tai musta, pitkä tunneli Jonka päässä näkyy vain janoa Sanoa en osaa sitä paremmin Itkisin nyt vaikka selvin päin Katsoin taakseni ja suolapatsaaksi Näille kulmille jäin Saat vastustamaan Jumalaa Saat vastustamaan koko maailmaa Loveen langennut olen En tiedä onko ilta vai aamu Olen elänyt kanssa elävien Nyt kuolen pois kanssa kuolleiden Loveen langennut, olen Ja kuljen kalpeana kuin haamu Loveen langennut, olen Ja kuljen kalpeana kuin haamu Loveen langennut Kuljen kuin pikkupoika Tuijotan kenkiäni tai katua Ei ollut prinssiä ei prinsessaa Ei ollut kaunista satua, vaan katua En osaa ja vaikka pullostani Ei riitä ehkä kuin huikkaan Silti sille laulan ylistystä Sen suojaan povariin tuikkaan Saat vastustamaan Jumalaa Saat vastustamaan koko maailmaa Loveen langennut olen En tiedä onko ilta vai aamu Olen elänyt kanssa elävien Nyt kuolen pois kanssa kuolleiden Loveen langennut, olen Ja kuljen kalpeana kuin haamu Näen näillä sameilla silmilläin kun se saapuu Kuolema kulkee mustissaan ja kaatuu Vihdoin maailmani enkä osaa pelätä Enää kovaan maailmaan ei tarvitse herätä Saat vastustamaan Jumalaa Saat vastustamaan koko maailmaa Loveen langennut olen En tiedä onko ilta vai aamu Olen elänyt kanssa elävien Nyt kuolen pois kanssa kuolleiden Loveen langennut, olen Ja kuljen kalpeana kuin haamu
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Jumala armahti taloilla, autoilla Jumala armahti kauniilla vaimoilla Jotka ilman koruja ja turkkeja Ja ilman punaa huulissa Palelevat maailman tuulissa Kaihoisa laulu kulkee vierelläni Hengittää ilmaani, syö lautaseltani Työ, raha ja elämä Olen niiden vietävänä Maailman nieltävänä Huomaatko, kuinka aika vapisee Kuinka vuodet kalpenee Poissaolevalle ystävälle Ei aika mitään tee Kun kylmä maailma mielin määrin Meitä kuljettaa Poissaolevalle ystävälle Malja nostetaan Ja minne me päädymme lopulta Hautakiven alle vainajina Tai ehkä päädymme Lauluun poissaolevalle Ystävälle
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Olisi kai rakkautta Päästää sinut menemään Mutta rakkaus on sokea, en Päästä sinua mihinkään Tiedän, että Jumala on Olet siitä todiste Ja tahdon siitä osani Sinä tyynnytät mieleni Viilennät vereni Avaat kauniimman maailman Minun eteeni Laulamme samaa laulua Ei millään –kielellä Ja kaikilla kielillä Sinut hukutan syvälle lumeen Johonkin harhauneen Jäälintu! Ei ole valoa talossa Ei lippua salossa Ei rakastavaisia Hauraassa aamun valossa Tuuli vinkuu nurkissa Ja syksyn kukat pihassa Nuokkuvat kuolleina En kuule lauluasi enää Et unestasi herää Iät ja ajat haudattuna lumeen Kuin johonkin harhauneen Jäälintu!
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Äiti kysyi: Isä, mikä sull' on? No, poikani joi viinaa pullon Nyt murhe musta taloomme tuli Poikamme on hanttapuli Ei lapsistaan huolehdi enää Sano kun meiltä kolehtia kerää Kun rahaa saatiin alta tunninko Taas alkaa maankierto ja hunninko Isä poikaansa morkkasi Kun poika pullon korkkasi Se on toi sun orkkasi Joka elämäsi pilasi Tilalla kitaran viskilasi Poika, tajuatko tilasi Isä poikaansa morkkasi Kun poika pullon korkkasi Se on toi sun orkkasi Joka elämäsi pilasi Tilalla kitaran viskilasi Poika, tajuatko tilasi Ihan kuin isoveljesi, hippi Jonka pään sekoitti trippi Pilaat hyvät asiasi Kallistelemalla lasiasi Isä poikaansa morkkasi Kun poika pullon korkkasi Se on toi sun orkkasi Joka elämäsi pilasi Tilalla kitaran viskilasi Poika, tajuatko tilasi "Spoken" -Sori -Joo joo -Joo joo joo, ei -Vittu -Saatana kun sattu olkapäihin Ihan vituisti -Tää painaa ihan vitusti -Vittu mikä veres -Aika vakuuttava soundi -O
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Ei armoa, vain ankaruutta Vihaa ilman rakkautta Halla vie hyvän sadon Penni on alku perikadon Rakkautesi hihassamme Roikkuu piikkinä lihassamme On kai piru merrassa Jossain yläkerrassa Jumalamme alasti ratsastaa katujamme Etsii patsastaan turhaan! Isä meidän! Isä meidän! Kuljet pimeässä Kuin häpeilevä kuningas Kansasi hylkäämä Lastesi jättämä Ja kaukana jossakin Maailmasi roihuaa Maailmanpalo sytytetään Uudestaan ja uudestaan Ei kiveä jää kiven päälle, ja nimeä Jumalan taas huudetaan turhaan Isä meidän! Isä meidän! Isä meidän! Isä meidän, joka olet taivaissa Pyhitetty olkoon sinun nimesi Tulkoon sinun valtakuntasi Tapahtukoon tahtosi Myös maan päällä niin kuin taivaassa Anna meille tänä päivänä Meidän jokapäiväinen leipämme Ja anna meille meidän syntimme anteeksi Niin kuin mekin annamme anteeksi niille Jotka ovat meitä vastaan rikkoneet Äläkä saata meitä kiusaukseen Vaan päästä meidät pahasta Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia Iankaikkisesti Aamen
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Hän raivaa uuden tien Yli isiemme luiden Kerta kerran jälkeen korjaa Veripelloilta sadon uuden Tuonen ukko, koukkusormi Takkuturpa, sarvipää, yön mustan kutoja Mustahammas, karvahäntä Tuonen joen vaskiverkon Ikuinen punoja Kukaan ei huomaa yötä Pimeän keskellä Kukaan ei huomaa yötä Kukaan ei välitä Ruttoa rumempi, kavalampi kauppiasta Kylmässä sylissään tuudittelee ihmislasta Ukko Perkele voiton vie maailmasta Kylmässä sylissään nukuttelee ihmislasta Sen sylissä nukkuvat lapset Ja nukkuu koko kansa Se lupaa maailmamme Ikuisesti kantavansa Avunhuuto pisara on meressä Rukous veripisarana veressä Juokse karkuun, ja se minkä taakse jätät Onkin pian vastassa edessä Kukaan ei huomaa yötä Pimeän keskellä Kukaan ei huomaa yötä Kukaan ei välitä Ruttoa rumempi, kavalampi kauppiasta Kylmässä sylissään tuudittelee ihmislasta Ukko Perkele voiton vie maailmasta Kylmässä sylissään nukuttelee ihmislasta Ruttoa rumempi, kavalampi kauppiasta Kylmässä sylissään tuudittelee ihmislasta Ukko Perkele voiton vie maailmasta Kylmässä sylissään nukuttelee ihmislasta
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Joku vaihtaa öisin lähikauppojemme nimiä Äidit synnyttävät lapsia joiden puhetta emme ymmärrä Kuka hiippailee pois Suomi-neidon aitan liepeiltä Neidon jonka kupeet huokuvat, nyt, ikuista kylmyyttä Ja se mies, Jussi, seisoo yksin suon laidalla On kuokka pudonnut, räkä valuu hikisellä poskella Eikä mies tiedä mitä tehdä, mihin mennä nyt On sillä kylmä, kylmä kuten sisälläni on Mutta minä olen ja elän ja hengitän Yhtä suurta jumalaa, elämänhalua Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot Mutta minä olen ja elän ja hengitän Yhtä suurta jumalaa, elämänhalua Sen temppeleinä toimivat kapakat, ilotalot Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot Katson ulos ikkunasta, en näe iloa täällä Levinneitä hiekkalaatikoita, räkäisiä lähikapakoita Joista yksinhuoltajat raahaavat yhden yön toivojaan Jotka poistuvat aamulla, ennen kuin lapset heräävät Anna minulle kätesi, anna lupaus huomisesta Lupaa etten yksin jää tähän, kylmään elämään Tähän päivään jossa kaikuvat patsaiden jylhät äänet Jossa syntynyt kulkee kuolleena, etsien hautapaikkaansa Niin kaunis on kuun sirppi Niin raikas on syksyn sateen jälkeinen tuoksu Kuka täällä komentaa? Ketä täällä totellaan? Kahta suurta jumalaa, ahneutta ja rahaa Joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot Kuka täällä komentaa? Ketä täällä totellaan? Kahta suurta jumalaa, ahneutta ja rahaa Joiden temppeleinä toimivat pörssit ja ilotalot Markkinat, marketit, kaupunkien värivalot Räääääääh!
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Toisiinsa kietoutuneina he kulkevat metsän halki heille tuntemattoman, pienille loputtoman Rukka-Peikko Takkutukka ja Heikko-Peikko Pelokas molemmat niin urheina ovat toistensa tukena Mitä puiden takana heitä odottikaan? Niin kaunis kukka, jota ei osaa sanoin kuvailla sen tahdoi itselleen Rukka, pikku takkutukka Lyijynraskaita jalkojaan ei tunne kumpikaan Ei maailmaa, ympärillä pelkkää harhaa Halki jäätyneen maan he kulkevat käsikkäin, katsomatta toisiaan, sanomatta sanaakaan Jään pinnasta peilasivat uurtuneita kasvojaan, silmät niin vettyneet ovat isäntiinsä pettyneet Se kukka kuoli ja Takkutukan kyyneliin hukkui Heikko-Peikko Niin se vain menee, ei aina käykään niin, kuten toivoi Rukka, pikku takkutukka Sormet vieraat soittavat tätä soitinta kuoleman sormet, kylmät ja kankeat Astun sisään portista, vieras maailma avautuu sen takaa, maisemat ankeat Nyt sanat on sanottu, laulut on laulettu, aamun koittaessa ilta jo hämärtää Kun hukun itkuuni toivon, että jää edes kauniin kukan nimi tänne elämään
Submitted by Nargaroth — Apr 18, 2026
On itkuvirret nilkkoihinsa kahleiksi sidottu Ja ruisleipänsä sisään on kivi leivottu Reppunsa on murheista painajaisista ommeltu Kasvoilla hymy hyytynyt Iskelmien kaiho on vaalentanut hapsensa Ja samalla myrkyllä hän saastuttaa lapsensa Kirosi ja meihin loi vihaavan katseensa Eikä siihen tyytynyt Ja hän lausui sanoja, joista nyt saa Nauttia koko kansa ja pohjoinen maa Jos iloitset älä sitä muille jaa Ole yksin oman surusi kantaja Himoitse sitä mikä on toisen omaa Vaihda vaimosi naapurin rouvaan Punainen tupa, perunamaa, ranta ja Tila-auto olkoon onnesi antaja Se jumalasta Kekkosesta seuraavana on Elämänsä on suoritus kuin tammikuu tipaton Lippu puolitangossa pihallansa aina on Uskoo samaan lottoriviin Se osaa juhlia vain vappuna tai juhannuksena Laulunsa soi kaihona ja kaipauksena Se itsepäinen luupää makaa haudattuna Palvottuun mausoleumiin Ja hän lausui sanoja, joista nyt saa Nauttia koko kansa ja pohjoinen maa Jos iloitset älä sitä muille jaa Ole yksin oman surusi kantaja Himoitse sitä mikä on toisen omaa Vaihda vaimosi naapurin rouvaan Punainen tupa, perunamaa, ranta ja Tila-auto olkoon onnesi antaja Kuka lausui sanoja, joista nyt saa Nauttia koko kansa ja pohjoinen maa? Jos iloitset älä sitä muille jaa Ole yksin oman surusi kantaja Himoitse sitä mikä on toisen omaa Vaihda vaimosi naapurin rouvaan Punainen tupa, perunamaa, ranta ja Tila-auto olkoon onnesi antaja Ja hän lausui sanoja, joista nyt saa Nauttia koko kansa ja pohjoinen maa Jos iloitset älä sitä muille jaa Ole yksin oman surusi kantaja
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Ei kukaan kelloa vedä, vanhus kuolee tuoliinsa Yksinäisyyteen, ikävään ja perintöhuoliinsa Elämä oli satua, se kaikki on takana nyt Ei kukaan muista kuningatarta, hovi on lähtenyt Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan Kuun säteen matka taivaalta vuokrakaksioon Seurapiireistä yksinäisyyden kainaloon Se on helvetin pitkä matka, ei kukaan ole kuolematon Lippu salkoon vai puolitankoon, siinä kaikki lopulta on Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan Taivas tippuu Kuun säde sammuu ja uudet loistavat voimissaan
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Emme etsi itseämme Haluamme sen eksyttää Tällä pimeällä tiellä Joka elämäämme esittää Sille haemme merkitystä Viinapullon pohjalta Lääkepullon kyljestä Tuonettaren sylistä Maailma on taivaan kaunis Jossain syvällä pääni sisällä Olen pilvenhalkoja ja nautin Kirkkaasta taivaansinestä Ja vaikka rumuutta sataa niskaan Sen pilvistä en välitä Elämän harmautta kukaan ei puolestani väritä Tappajia, murhaajia Varkaita ja huoraajia Juoppoja ja narkkareita Hulluja ja pelureita Kyllä tänne ääntä mahtuu Ja paljon tyhjän naurajia Paljon tyhjän laulajia Kauneutta kaipaavia Maailma on taivaan kaunis Jossain syvällä pääni sisällä Olen pilvenhalkoja ja nautin Kirkkaasta taivaansinestä Ja vaikka rumuutta sataa niskaan Sen pilvistä en välitä Elämän harmautta kukaan ei puolestani väritä Maailma on taivaan kaunis Jossain syvällä pääni sisällä Olen pilvenhalkoja ja nautin Kirkkaasta taivaansinestä Ja vaikka rumuutta sataa niskaan Sen pilvistä en välitä Elämän harmautta kukaan ei puolestani väritä
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026
Ei riitä viisi leipää meille Eikä riitä kaksi kalaa Ja tuskin Jumalamme tänne Niitä jakamaan meille palaa Ja kun korttia pöydässä lyödään Kuka meille kortit jakaa Ja kun panoksia korotetaan Kuka lainat meille takaa Onneksi meitä on kaksi Me täällä kaksin kuljetaan Maailmaa, jonka halki kuin Pikataivalta kaahataan Kai kaikki muuttuu paremmaksi Jos silmät suljetaan Kuljetaan pää kylmänä Ja pää kylmänä kuollaan Kuljetaan pää kylmänä ja Pää kylmänä kuollaan Tämä pimeys on ikuinen, se Itsensä siittää ja sitä riittää Se nälkäänsä syö ihmisen Eikä muista edes kiittää Olemme viljapelto, sen Satoa viikatemies niittää Kaiken keskellä ihminen Voi vain rukoukseen kädet liittää On edessämme kirkas taivas Tähtinen taivas Ja pitkä ja mutkainen tie
Submitted by Immortal — Mar 26, 2026