Marras

Kuu hyväilee rakastaan Loistollaan siunaa maitaan Metsä syleilee lampeaan Joka peilaa hänen kauneuttaan Pakkanen huokaa puhaltaa tuuliaan Laineet tanssittavat kylmää valoa Alastomat puut talven kynnyksellä Odottavat valkeaa lunta ikävöivät Unettoman aurinko vedessä sameassa Suutelee kasvoja kalvenneita Kyynelin ikinukkuvaa lohduttaa Jäähyväisensä jättää lapselleen Ja päästää vajoamaan syvyyteen Korppivanhuskin on saapunut katsomaan Ottaa osaa laulullaan Kun kuu viimein surultaan Loihtii ensilumen pohjolaan Jää luo taidettaan Tekee upeita veistoksiaan Kylmä hauta saa kattonsa Ja pohjassa uinuva rauhansa

Submitted by johnmansley — Apr 25, 2025

Täällä kukkii ainoastaan kamaluus Kelmeä hohto lopun näyttämöllä Joka tyhjyydessään loistaa Piina versoaa kuolleesta lihasta Kietoutuen ympärille elon jäänteiden Kangistuneisiin raajoihin lujasti takertuen Paksua seittiään kutoen Kalma yskii saastettaan Laulaa sairaalla tavallaan Syöpäiset keuhkot tyhjentäen Homeisen ilman vapauttaen Mustan usvan kohdussa Mielen syvimmät varjot heräävät Sairaudet saavat syntynsä Kynsien tiensä vapauteen

Submitted by Sexy Gargoyle — Apr 25, 2025