Tähtihämär
Sine ioca tapat Prophetadh iotca sinun tyges lähetetydh ovat Quin wsein mine tahdoin coota sinun lapses ninquin lintu cocoo poijans Sipeins ala Ne päiwet pite tuleman sinun ylidzes ette sinun wiholises ymberin andzawat sinun ja piritevet sinun ia ahdistawat sinun iocakulmalda Jocta aica lähestyi iona hän tahtoi anda tulla sen wimisen rangaistuksen Taivahas näkyi nyt mieckan caltainen pyrstötähti ionga iocainen näki coco aiasiaian Coska nyt ne ihmeset olit mailman ymberipirittenet käweli he ymberi ja sanoi he caiken cansan tuhoon Ja cohta sillä hetkellä luomakunta cooliaxi ammuttin tämä ja mwt hirmuliset tapahduit ennen quin mailma häwitettiin He ei enemin armahtanut noorta quin wanha Täsen swret ruhtinaat joilla palaa wiha cuin walda Yxi historia mailman surkiasta häwijtöxestä Coska nyt ne ihmeset olit mailman ymberipirittenet käweli he ymberi ja sanoi he caiken cansan tuhoon Ja cohta sillä hetkellä luomakunta cooliaxi ammuttin tämä ja mwt hirmuliset tapahduit ennen quin mailma häwitettiin Waicka mailma waiwatut oli ia ei yhten toiwo ollut että heiden piti päsemen quitengin ne iotca iänet olit ionga he etens ottanet ja alkanet olit eike hö yhtene nyt peliäneet. Jocta aica lähestyi iona hän tahtoi anda tulla sen wimisen rangaistuksen Taivahas näkyi nyt mieckan caltainen pyrstötähti ionga iocainen näki coco aiasiaian ja europan halki loistos ilmiliekeis, vihan wäreis porotti vaan Sentähden ei ole miten epelitävä ette rangaistus ei ole caucana heiden cansans mös telle tawalla tapahtu quin mailman cansale käynyt on Jocaidzella waldacunnala ombi loppu Mutta Luonnon waldacunda pysypi ijancaicisesta Ihmesen surkian häwijtöxen jälcen.
Submitted by Nargaroth — Jun 18, 2026
No lyrics have been submitted for this track yet.
Kappeli hohkaa pyhyyttä Valoisan kesäpäivän auringon alla Kirkon kansa tulee etsimään hyvyyttä Kirkkautta kaikkialla Mut yön koitessa mä sen luokse saavun Kuin mut kutsunut ois jokin Perässäs' sun pimeydessä vaapun Mistä sut löydän, sinut joskus kadotin Heinäkuu, auringon kulta sarastaa Sen syleilyssä koko kirkkomaa Jalo, kaunosielu Luovuuteen lumoutunut Miekat turhaksi hylännyt Sanoille, kauneudelle uskoutunut Jonka neidot omakseen halajaa Mut oon se, jota hän todella rakastaa Nyt luoksein hän saa palajaa Tuskaisen odotuksen viimein armahtaa Noi silmät, niin kirkkaat ja eloisat Vihreää kimaltavat Elämän itsensä väriset Huudan sun nimeäs Se maistuu makealta kielellä Annan sulle mun nuoruutta Anna mulle omaas Kreivit vittu sotiinsa hukkukoot Elon kauneudesta tiedä mitään Maailma alkaa pois valua Kun astun mä viimein sisään Oo, et enää vain kuva Hopeanhämyssä Oot mun, yhteiseen euforiaan Käydään tässä yössä ja tästä yöstä yhdessä nyt ja ikiainiaan Täältä sut löysin Sinä luoksein palasit Heinäkuu, auringon kulta sarastaa Sen syleilyssä koko kirkkomaa Jalo, kaunosielu Luovuuteen lumoutunut Miekat turhaksi hylännyt Sanoille, kauneudelle uskoutunut Jonka neidot omakseen halajaa Mut oon se, jota hän todella rakastaa Nyt luoksein hän saa palajaa Tuskaisen odotuksen viimein armahtaa Hopeanhämy muuttuu kultaiseksi Aamunkoin saapuessa Kaipuu hävinnyt sydämestä Mun kehon valtaa lämpö Päivä on kirkas On heinäkuu ja me.
Submitted by Nargaroth — Jun 18, 2026
No lyrics have been submitted for this track yet.