Perimä vihassa ja verikostossa
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
Yöllä jäinen usva jälleen nousee Haudastaan Vartiosta, luota vainajien paikaltaan Houkuttelee uuden uhrin luokseen Surmaansa Laulaa omituisen, oudon taikansa Nälissään ja suojaa etsien, sisimmässään lämpöä kaivaten Kirottuna vai voittaneena Kaiken elon riemun raivaten Öinen suo on kiintynyt lapseensa Jota kirouksensa varjelee Ilman lämpöä, ei elämää ollenkaan Ei taantumusta rakkauteen Haudanusva on vihannut ihmistä Inhonnut sen lihaa ja aatteita Pyrkimystä saada osakseen Aina kaiken ilman vaateita Siinä käsitykset kirouksesta Eroavat kuten päivä ja yö Ihmiselle kirous on kuolema Ja meille kuolema on mieluisa työ Jumala on kahlinnut lampaansa Ketju on kuin elämä Ruoste, aika ja inhon vaikutus On meidät laskenut vapauteemme Siinä kirouksemme muuttuu siunatuksi Ihmisruumis jäätyy suohon paikalleen Haudanusva on sielujemme liitto Ja rauha piinasta on öinen hiljaisuus Ei virettä, ei harmoniaa Ei nuotin nuottia ilman taikaa Pelko muuttuu mielenkiinnoksi Ja sävel tuo kristityt luoksemme
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 09, 2026
Verikammariin on koottu osa mennyttä Osa taidetta ja osa silkkaa roskaa Yhteinen piirre on aina ollut kaikilla Elävästä on tehty täällä kuollutta Olen keräilijä, kenties hieman liikaakin Mutten koskaan ole kiinnostunut ajasta Mietin aina kuinka paljon joku on kärsinyt Jollen itse häntä hautaan raahannut Verikammariin on kuollut moni kristitty Vaikka kyse on ollut ihmisistä yleensä Kuten näytelmässä Faustkin antoi sielunsa Annoin itsekin sen sarvikruunulle Olen kirjailija, kenties liikaa tuumaillut Mutten koskaan ole kiinnostunut rajoista Mietin aina kuinka paljon joskus kirjoitin Sillä väreistä on loisto haalennut Verikammariin on koottu moni kohtalo Ajanhuoneen nurkkiin jäänyt maatumaan Vaikka tyhjyydessä olen aina hallinnut Myrkynvihreää ja rikkonaista mustaa
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 09, 2026
No lyrics have been submitted for this track yet.