Noitia on minun sukuni
Kerjättyään kuolemaansa Joutaa juureton rajalle Langat laskevat käsistä Alla puun palava ruumis Syntyy tuhkaan Tuonen virta Soudan päällä veden verisen Viiltävä käteni kerran Vaipuu Pakkasen terälle Langat kehdossa kudotut Hirttävät puun juurten alle Kerjättyään kuolemaansa Joutaa juureton rajalle Syntyy tuhkaan Tuonen virta Soudan päällä veden verisen Viiltävä käteni kerran Vaipuu Pakkasen terälle Terä kiiltää hangen piston On hiljaista, vain karilla Kuuluu laulu menneen kansan Hiitten alta sen hyräily Kerjättyään kuolemaansa Joutaa juureton rajalle Saaden Tuonеlta tupansa Luota saaren kartanonsa
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
Raato, ristin runtelema Mieli valheella ravittu Revi raivo rinnat rikki Nouse tuulesta tuhonsa Raatajan sanasta myrsky Raato myrskyn nostajasta Synny Surma! Veri virtana pakeni Alla virran vietävänä Vei joki Jehovan lapset Surma hukkuvat hukutti! Vielä on taivas raadon tähden Sen veri iän revitty Nousee varjot harmajasta Pedot peittyy hurmeen alle Nouse Surma! Kirveen kerjää Herramieli! Vielä on taivas raadon tähden Sen veri iän revitty Veri virtana pakeni Alla virran vietävänä Vei joki Jehovan lapset Surma hukkuvat hukutti! Loppuu taivaan alle kerran Pyyhii Kalma kuolleet kasvot Nousevat maan mullan alta Ennen niin revityt varjot
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
No lyrics have been submitted for this track yet.
Hiidet virttä vinguttavat Noitia on minun sukuni Tuo on tuuli nuolen tuoja Rujo, Rampa, Perisokea Tuo on velhoa eloni Hiitenä nyt nuorimmainen Kuolo on kulkea ajassa Tieto tuskan tummentavi Noaiddiid leat mu fuolkit Biegga lea njuola bukti Duot lea diehtti mu eallin Jábmin lea johtit áiggis Diehtu duskki cahppaha Virttä Hiisi vinguttavi Noita syntyni säkeitä Virttä Hiisi vinguttavi Noita syntyni säkeitä
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
Tuunetko tuhotun lehdon Jäätyneenä jäiden alle Keralla veristen oksain? Syvässä jo kiiltää kaste Vaskessa valitun hangen On aika hiljaa vuodet ollut Pohjoisen käsissä kuulen Viiman soivan kaikkialla Pohjoisen käsissä kuulen Viiman soivan kaikkialla Viiltää Pakkanen iholla Kunnes on lumi satanut Kuolleiden käsien päälle Minä soudan jäistä vettä Revityllä venhollani Aironi jään hartioilla Soudan saarelle sumussa Tähdet vaski varjollani Kuoleman jalka jäljessäni Kiven hauta heimolleni Ilman haukka haudalleni Varjo vanhoista vesistä Hukka suosta synnylleni Jänkäkoira kouralleni Henki haavani verestä Soutaa mennyt saaren päästä Nenästä utuisеn niemen Vedеt jo aamun ahtojäätä Nousee saaren saattomaalta Surmasta sumu suvulle Pimeydestä hengen tahto Minä soudan jäistä vettä Revityllä venhollani Aironi jään hartioilla Soudan saarelle sumussa Tähdet vaski varjollani Kuoleman jalka jäljessäni
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
Verestä yö pettureiden Yksi on tapettu miesi Asemiin, Pohjanmaan soturit Iyö talvi surutta miestä Luopiot jään alle jäävät Päälle jään kukaan ei meistä Jäästä hauta joukoilleni? Petturit pelosta jäävät Ei vieri kivet kivusta Ei paadet paloja itke Vaan itkee sen poika siellä Sen kivellä kuoliaaksi Ei itke sukunsa marja Altansa kiven surua Huovi, mielensä veressä Pakenijan kantapäillä Iskee, ei tyrehdy hurme Ruumiit rantoja repivät Yö ruumisvedet väsytti Aamu maille Murhasaaren Päivä pääsi alta jäitten Kuu kumotti kehdon päälle Ei satoja surmattuna Kymmenettä miestä lyöty Vaan tuhansia tapettu Raadeltuna rinnoistansa Jää kantaa verensä painon Ruumiita ei raivo kanna Jäätyy talven taistelusta Sula pohjaan luut levolle
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
Seisoin suuren metsän luona Tarinoiden lähtehellä Päivä painui kannen taakse Yö nyt ylläni lepäsi Katsoin halki kangasmaiden Varjot varjoja pakeni Hiljaa kaikki ympärillä Hiljaisuus vain ääntä kuiski En tunne pimeydeltä Kaikkia mun seurassani Kosken aivan sattumalta Karsikon jykevää puuta Josta vainajan voi nähdä Pitämällä silmät kiinni Tunnen sen miten on läsnä Hän joka Manalle mennyt On vuosisatoja sitten Hän puhuu tämän puun myötä Näen vain varjoja edessä En edes erota puita Joiden vanhat ilmeet voisin Lukea elon ajoiksi Seison suuren metsän luona Ylläni puut kaareutuvat Aivan kuin katoksi päälle Itseni ja päälle metsän Olen astunut jo kauan Nyt kutsua jälleen kuulen Tunnen nousevan eteeni Menneiden isien haudan Näen edessäni eläjän Joka näillä mailla kulki Tunnen sen väen veressä Ja sen voiman syömmessäni Hiljaa on pimeys täällä Se istuu kivillä, maassa Ja puiden oksilla niin, että Kuulen kiertävän vereni Valtava on hiidenkiuas Jonka alla on tie tuonne Kauas Tuonelan tuville Sukuni elinsijoille Tunnen liikkeen vierelläni Välillä molemmin puolin Tunnen kuinka tuo pimeys Vie ajan pois silmistäni Tässä hetkessä vain seison Vierelläni vainajia Jotka ovat minun sukuni Ja väkeni voiman mahti Seison suuren metsän luona Tarinoiden lähtehellä Pimeään jo silmät tottui Yö vain ylläni lepäsi
Submitted by VladTheImpaler666 — Jul 01, 2026
No lyrics have been submitted for this track yet.