Eripura

This track is instrumental.

Is this song not instrumental?

Taivas oli tumma, suuri kateus nosti päätään Siinä maassa unohdetun, kaukaisen ja ikuisen Kuninkaalla hovi uskollinen mutta joukossa se mätä velipuoli juonitteli myhäillen Salaliitto julma uhkaa kuninkaamme päätä Tästä selviä emme ilman sankaria ovelaa Vihollisen kätyri on pirullinen näätä Mielessänsä juonii hallitsijan kuolemaa Kauan eläköön kuningas! -HEI HURRATKAA!!! Saapui viimein taikamiekan saattue retkiltänsä Mutta voitonjuhlat tavernaan se mukanansa vei Miehet uljaimmat nyt kaljan kanssa hurskastelivat Taistelukuntonsa vaan koitokseen se noussut ei Kauan eläköön kuningas! Kuningas on kuollut, kosto olkoon hurja Luopion me löydämme Ruojan hengen riistää hirttolava julma Löylyn häijyn annamme

Submitted by Iron_Wraith — Apr 26, 2025

Unohdettu armeija, hiljaa marssii kohti kolossien maata Pitkin uuden talven heikkoja jäitä eivät perääntyä saata Teräksiset muurit voi vain jäätyneen meren puolelta kiertää Sotaretki jättien maahan Yli jäätävän talven se kestää Purista terästä lujemmin Kuura parraltasi pyyhi Kaupungin sisäpuolella odottaa jättiläismäinen ryysis Matkaseurana pakkasherra on Hän ulvoo ja rumpua paukuttaa Tappavan kylmän reitin päässä sotamahti kolossien odottaa Ja tässä vielä odotan Ett' kolossien mahtavan maan edessäni joskus näen kohoavan Kun taistelun työkalut kylmiin käsiin kiinni jäätyvät vain veri ne pois sulattaa Horisontin takana on kaukana jättien maa Voimme vain kulkea ja odottaa

Submitted by johnmansley — Apr 26, 2025

Mistä lie loukosta Lallikin noussut mutta kukaan ei ilkeänä synny Pahoille teille potkittiin hänet joka ei olis rakkiakaan lyönyt Lalli vanhoista synneistään hän kovin rankasti maksoi Isä on portto eikä äitiä lainkaan siitä kansa muistuttaa jaksoi Tuli Lallista pahaksi parkittu mies Hänen maineensa ympäri kyliä ties Kapakoiden vääräleuatkin hiljaa katsoivat kun Lalli hiljaa kittasi kaljaa Suuren vihan tuulet puhalsivat kun Lalli yksin, potkittuna poluillansa kulki Yhteisö Lallin ja Lalli yhteisön itsensä ulkopuolelle sulki Muuttui kaikki kun Taikamiekan Saattue talismaanin Lallille antoi, kun tämä osoitti arvonsa Lopun ikäänsä onnea tuottavaa kantoi

Submitted by Nargaroth — Apr 26, 2025

Siinä maassa jossa nälkä aina vaivaa ja veisua vireetöntä lauletaan, ryysyinen kansa pirunpeltoa kääntää Jossain korpirojua maistellaan Kaukana kaupungin vallesmannista ihminen elää luonnon annista. Ja silloin kun korpikuusi kyynelehtii, siitä moni ilon ammentaa ehtii Nuo jumalan nokiset hullut ponua keittävät kuin löylyä heittävät Paljon, kovaa ja nopeasti ja vielä tilkkanen saunaherran kunniaksi Illan tullen korpialttarilla likööri virtaa ja kantele soi Vaikka kruunun miehet täällä hiihtelevät niin aina ne tolvanat eksyttää voi Kokemuksen rintaäänellä laulan kirveet kaivoista Ne täytän iloliemellä joka parantaa kaikista vaivoista Viinasta voimaa ja rohkeutta saan Ukko ylijumalalle uhoan Huoleni kaikki juomaan tiukkaan hukutan Kun kurkkuuni liemen kumoan

Submitted by Warbringer — Apr 26, 2025

Maasta olen tullut sekä maaksi minä tulen Näiden välissä maamiehenä rauhassa elelen Kerran kera aamun kumma hahmo saapui luokseni Kertoi tänne tulleensa vaikk' minun vuokseni On ajatuksensa järkeä vailla, kulkee mannuilla ja mailla Tekemättä työtä kääntämättä peltoa Miten tuo voi elää ilman mitään pelkoa? Hän kulkee kylät kaupungit, vaikka saapuis hornaan matkoiltaan, saisi soitollaan tarinoinnillaan piruparatkin juhlimaan Hän soitti laulunsa ja lähti nopeasti kuin lentävä tähti Riemu kun loittoni tietä pitkin tartuin lapiooni ja itkin Aamunkoiton huilumies viihdyttää maailmaa, soittaa vaikkei ympärillään yhtään kuulijaa Yli vuorten, läpi laaksojen ilman kantamuksia, kulkee näkemättä vaivaa tuntematta tuskia

Submitted by Iron_Wraith — Apr 26, 2025

Olen matkustanut mustalla kamelilla läpi autiomaan Narrit putoilevat tuoleiltaan saapuessani tavernaan Minä olen ikuisempi kuin vuoristot ja maat Olen nauttinut seurassa suuren hengen hulluruohoa Ei ole niin suurta petoa etten sitä voi kaltata On edessäni sininen lohikäärme piippua polttava Taistelun verisessä hurmeessa maailma ympäröivä unohtuu Täältä ei selvitä voittajina Vielä mies sekä peto kumpikin kaatuu Hörppäsin krapulapäivänä pahimpaan janooni vihaisen meren Ei lakkaa suonistani kierto pahan veren En koskaan pysähtynyt miettimään mitä eilen tein tai josko ihmishengen vein Jumalten suuressa huoneessakaan en riisunut lakkia päästäni Astelin sisään likaisilla kengilläni ja suuri henki minusta uuden miehen teki

Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025

Aamulla kukkojen kiekaisuun noustaan Kera lapioiden kuokkien pelloille juostaan Pitää painaa työtä alaisuudessa kuninkaan Ahkeroidaan kunnolla ja lopulta uuvutaan HII-O-HOI!!! Juodaan malja ohrainen HAHAHAHAA! Työt on saatu päätökseen Alkaa juhla iloinen Työmme on rankkaa mut' rankat on myös huvit Kun yö koittaa ryyppäämme pitkät tovit Kuu hymyillen katsoo hiljaa humaltuvaa kansaa Joka lopulta sammuu syliin kännin, jumalansa Herätys on vaikea päänsärky on niin kova Eilisillan iloinnista sumeampi kuva Mutta pelloille on vain mentävä taas Illalla kukaties jälleen juhlitaan

Mitä kaarnaparta näkeekään, pienen ihmismiehen Astui valtakuntaani luvatta, se matka jää puolitiehen Vaikk' valtakuntaasi tunkeillaan, niin anna soturin vain elää Hän tappaa vain sen minkä syö tai mikä koettaa hänet selättää Saa metsää tallova ylleen suuren vihan On hieno uhri Tapiolle sankarisi verinen liha Jos puita alkaa kaatumaan, saat laittaa heidät katumaan Metsä vastatkoon niin kuin sinne huudetaan Anna luonnon ottaa omansa, jokainenhan joskus kuolee Ihmislihan löyhkä metsän tuoksua häiritsee Tuo sankar' lintuni säikyttää ja taas alkaa nälättää Hänet hammastikkuun seivästän ja luunsa susille heitän Metsän herra nyt malttakaa, vielä aika tämänkin sankarin kaataa Ei luonnon tarvitse kostaa ellei sitä yritetä juhdaksi valjastaa Tervehdin Tapiota jumalista suurimpia Jos joku ei valtaasi kunnioita käytä lakejasi ikuisia

Submitted by NecroLord — Apr 26, 2025

Ei, löydy käsistä känsiä, en ole soutanut aikoihin Laivan ja meren karhuna säästän voimani taistoihin Ei kruunua eikä valtaistuinta, satamat tulta vain tarjoaa Purjehdus jatkuu, lastiksemme kelpaa kulta ainoastaan Niin monet matkalla kuolo koppaa Ajan roistorevohkani surmaan Nousen laivaan varusteltuun Veri vetää jo taisteluun Olemme joutuneet viikkoja ilman ruokaa merellä seilaamaan Miehet verenhimoiset taas ryhtyneet keskenään kahnaamaan Kunnioitustako vai pelkoa, sitähän minä tiedä en Olen edelleen johtaja alla lipun pääkallomerkkisen Ei meri anna rikkautta, mutta jälkensä se jättää Uurteet ja arvet noviiseissa kateutta herättää Niin monet matkalla kuolo koppaa Ajan roistorevohkani surmaan Taas nousen laivaan varusteltuun Veri vetää jo taisteluun

Submitted by Warbringer — Apr 26, 2025

No lyrics have been submitted for this track yet.