Circle of Ouroborus
Album • 2010
Voi taivaan ikivoipa tähti Olet meidät hyljännyt On mustuus astunut luontoomme Olet ilomme vääristänyt Nyt käymme uuteen nousuun käymme astumaan valon tietä siis ikivoipa tähti palaa ja hetki seuranamme vietä voi katso ikivoipa tähti me nielemme säteesi me heräämme sisarinasi ja uhraudumme vuoksesi nyt aika on tullut tähden arvan kuka onkaan lapsesi kuka nauttikoon loisteestasi ja istukoon viereesi nyt palaa aurinko sieluihimme se kulkee veristä polkua nyt liha kirkukoon ikuisesti saa tähti jatkaa kulkua
Submitted by SerpentEve — Apr 26, 2025
Maan sydämmessä on kasvain joka hengittää ja mätää lahonneet ovat juuret ja suonet kuin tähti se kiertää rataa multameressä, mustassa veressä siellä sikiää kihiseviä vuoria minun edessäni minun kädessäni niveliä, ulokkeita, kieroja, suoria on kaikki kiertynyt toistensa päälle on kaikki yhtä käyn levolle kostealle nurmelle pulssin tuntevat sormeni kärjet sinä löydät sen saman totuuden jos nyt kuoresi särjet tahrat ihossa, tahrat lihassa asukas sokea tässä huuonessa likaisin henki, saastaisin renki nousee herraksi herran kuollessa
Submitted by Finntroll — Apr 26, 2025
tornit kasvavat olkapäistäni olen perusta kauniille katedraaleille liehuvat liput ja torvien kaiku arkipäivää minun muuratuissa korvissani joka ilta sytytän kynttilän jokaiseen korkeaan linnan torniin ne saavat valvoa minun kanssani rovioiden tulet tulevat kuitenkin loistamaan kirkkaampina kuin minun hiljainen hehkuni tornit ovat kutsuhuuto minun ei tarvitse liikuttaa huuliani ei tarvitse hamuta rikkauksia sillä kaikki kulkee laulaen portistani kaikki haluamani kaikki toivomani
Submitted by Grave666 — Apr 26, 2025
mullan kultaamat muistot varjoon maatuneet puistot ja se unohduksen tuoksu joka huokuu, huokuu meistä silmien maalaamia kaaria hopean laulamia aaria ja se kylmyyden hinta joka maksettiin, maksettiin meistä tässä nyt jähmettyneinä iäti pettyneinä seisomme ja huutomme se kaikuu, se kaikuu veressä kuivuneen lähteen nostaa kosto katseensa tähteen ja se petetty enkeli se muistaako, muistaako meitä eleet, petokset ja valheet vihan harmaamat halmeet ja se ikuinen lupaus joka odottaa, odottaa meitä
Submitted by VladTheImpaler666 — Apr 26, 2025
olen puu joka suurena seisoo olen tammi jonka kuori on kovaa mutta sisältä en löydä voimaa vain pehmeää mustaa kuolemaa olen liikaa kurkottanut tähtiin olen liikaa vallannut taivasta mutta olen samalla unohtanut kaiken juuret, sielun, sydämen lahoan mahtavuudessa kuolen keväässä uudessa kun oksani kuristavat ne kuristavat minua olet syöpä joka minua kalvaa olet toukka joka minussa sikiää minä joudun polvistumaan joudun nielemään tyhjyyteni olet tuuli joka minua kantaa olet peto, kita ja hampaat ja kun kaadun lahonneena en synnytä kuin tyhjää maata
Submitted by Infernal Flame — Apr 26, 2025
juoksu polun, juoksu halun haluan pestä pois ihmisyyden juoksu voiman, juoksu virran haluan kokea vihdoin iäisyyden kimmetävältä routamaalta poikkean taakse katsomatta laulan ikuiset ensisäveleet kuulen tahtomatta kylmä virta laulaa, virta kiven haluaa rinnastani irrottaa, pohjaansa upottaa kutsu torven, kutsu korven mantra maistuu paksuna suussani kutsu pauhun, kutsu kauhun mantra ottaa orjakseen pulssini kaksi valkoista hämähäkkiä värjyvät veden, kiven ja epätoivon partaalla voimien risteyskohdassa, syrjässä minä täällä, he toisaalla se sykkii pohjalla, kun seison sillalla kuunvalo tienviittana, osa tuolla, muualla
Submitted by BloodShrine — Apr 26, 2025
No lyrics have been submitted for this track yet.
No lyrics have been submitted for this track yet.
← Go back to Circle of Ouroborus